Artikkeli
Kaksoispiste vai ajatusviivat?
Terho Itkonen
Kaksoispisteen käyttö on tuttua ja tavallista ”ennen luetteloa, jota sen edellä oleva teksti panee odottamaan”, …
Artikkeli
Kantatiellä 66 ja kantatie 66:lla?
Liisa Huovinen-Nyberg
Suomessa erisnimi voi muodostaa joko sanaliiton tai yhdyssanan sellaisen yleisnimen kanssa, joka ilmaisee erisnimen tarkoitteen …
Artikkeli
Graafikot harhaanjohtajina
Aarre Huhtala
Äidinkielenopettajat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että koululaisilla on entistä enemmän vaikeuksia yhdyssanojen kirjoittamisessa. Tuttujenkin yhdyssanojen …
Artikkeli
Pekka ja vaimonsa tulevat
Laila Lehikoinen
Possessiivisuffiksillisia muotoja käytetään suomessa kahdella tapaa: ne voivat olla lauseessa joko yksinään tai pronominin genetiivin …
Artikkeli
Standardisointi ja kielenhuolto
Kari Kaartama
Kansallinen standardisointi alkoi Euroopassa 50–60 vuotta sitten. Se palveli lähinnä tehdasteollisuutta. Tämän päivän standardisointityöllä on …
Artikkeli
elämäkerta, kansatiede
Nämä yhdyssanat esiintyvät usein virheellisesti genetiivialkuisina (”elämänkerta” ja ”kansantiede”). Oikeat asut ovat elämäkerta ja kansatiede …
Artikkeli
elämänlaatu
Elintason rinnalla on ruvettu puhumaan ”elämisen laadusta”. Koska elintaso on yhdyssana, sen pariksi sopii suomen …
Artikkeli
Erisnimestä yleisnimeksi
Jaakko Sivula
1. Erisnimien pyrkiessä muuntumaan yleisnimiksi oikeinkirjoituksessa syntyy häiriötilanne. Ilmenee seuraavanlaista horjuntaa: – Käytetään isoa tai …
Artikkeli
huuliltaluku
Puheen ymmärtämisestä huulten liikkeiden perusteella suositetaan käytettäväksi sanaa huuliltaluku.
Artikkeli
Kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä (SI) ja yleiskieli
Esko Koivusalo
Mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaamisesta 4. kesäkuuta 1965 annetun asetuksen (312/65) 2. § on muutettu 31. …
Artikkeli