Siirry sisältöön

Artikkeli

Pääartikkeli

Mitä subsidiariteetti on suomeksi? EY-sanaston käännösongelmia

Maija Länsimäki

Euroopan yhdentymiskehitys on merkittävä asia – merkittävä sekä myönteisessä että kielteisessä mielessä – ennen muuta …

Artikkeli

Neljän vapauden kielellinen liikkuvuus

Jussi Kallio

Euroopan talousalueen luominen ja Suomen anomus Euroopan yhteisöön liittymiseksi ovat yhdessä synnyttäneet maamme historian suurimman …

Artikkeli

Tulla-futuurin historiaa

Osmo Ikola

Kielikellossa 2/1993 (s. 3–4) oli Matti Vilppulan kirjoitus ”Onko tulla-futuuri tarpeeton?” Sen tarpeellisuudesta ja käyttökelpoisuudesta …

Artikkeli

Tähdenvälejä

Anneli Räikkälä

Prepositiolla af, van, von, de, de la jne. alkavien nimien oikeinkirjoitus virkkeen alussa näyttää edelleen …

Artikkeli

Vanhastavien muotojen vaaroista

Paavo Pulkkinen

Kielen muuttumisen huomaa helpoimmin sanastosta. Kulttuurin, tekniikan ja kaikenlaisen elämänmenon uudet ilmiöt synnyttävät jatkuvasti uusia …

Artikkeli

Virkakielen vinoumaa

Jussi Kallio

Runsas vuosi sitten sattui monelle silmään lehdestä pikku uutinen, jossa apulaisoikeuskanslerin kerrottiin muistuttaneen virkamiehiä selkeän …

Artikkeli

Virkakielikö persoonatonta? Virkakirje on monen kokin soppa

Ulla Tiililä

Onko virkakieli persoonatonta? Miksi se on sellaista? Pitääkö virkakielen olla persoonatonta vai saako se olla persoonatonta? Viranomaisten ja kansalaisten välistä kirjeenvaihtoa tutkinut erikoistutkijan sijainen Ulla Tiililä pohtii henkilöön viittaamisen ongelmia virkakirjeissä.

Artikkeli

Voiko sodassa saada iäisyyskutsun? Miten kuoleminen ilmaistaan suomen kielessä

Maija Länsimäki

Elintoimintojen täydellisestä ja korjaantumattomasta lakkaamisesta käytetään suomessa teonsanaa kuolla. Se – kuten myös elää-sana – …

Artikkeli

”Cross training” on yhdistelmäharjoittelua

Anneli Räikkälä

Kielikellon tämän vuoden numerossa 2 (s. 19) Jaakko Anhava ihmetteli, miksi meillä on ruvettu käyttämään …

Artikkeli

Agronomi mutta aggressiivinen. Konsonanttiyhtymistä ja niiden kirjoitusasusta

Silva Kiuru

Äänteiden lukumäärä on eri kielissä, joskus läheisissä sukukielissäkin, erilainen, ja äänteiden merkkien eli kirjainten määrät …

Artikkeli