Siirry sisältöön

Artikkeli

Pääartikkeli

Vuosituhannen vaihtuminen ja päivämäärän merkitseminen

Sari Maamies

Vuosituhat lähestyy loppuaan ja päättyy vuoteen 2000. Matemaattisesti ajatellen uusi vuosituhat siis alkaa vasta vuodesta …

Artikkeli

Ylhäältä ohjatusta huollosta oman kuvan rakentamiseen

Seppo Tiihonen

Valtioneuvosto asetti syksyllä 1979 komitean, jonka tehtävä oli laatia ehdotuksia viranomaisten kielen parantamiseksi. Komitean mietintö ”Kieli ja virkakoneisto” ilmestyi vuonna 1981, ja vuonna 1982 valtioneuvosto antoi päätöksen toimenpiteistä valtion viranomaisten kielenkäytön parantamiseksi. Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Seppo Tiihonen tarkasteli tämän ns. virkakielipäätöksen suhdetta syntyaikansa ja nykyhetken hallintokäsitykseen kielitoimiston 11.2.1997 järjestämässä virkakieliseminaarissa.

Artikkeli

Äidinkieli ja elämänhallinta

Tuula Uusi-Hallila

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus järjesti Agricolan päivänä 9.4.1997 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkeissä yleisötilaisuuden ”Suomalaisena eurooppalaisessa kieliyhteisössä”. Tilaisuudessa tarkasteltiin suomen kielen asemaa mm. koulutuksen, viestimien, politiikan, hallinnon ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Koulumaailmasta toi terveisiä Suomalaisen yhteiskoulun lehtori Tuula Uusi-Hallila. Hänen viestinsä pysähdyttää: nuorten on joskus helpompi puhua kokemuksistaan englanniksi kuin suomeksi.

Artikkeli

Ärrän äännesymboliikkaa: outoja vieraita uutistekstissä

Klaus Laalo

Kielikellossa 3/1995 kirjoitin muotisanapesyeistä raju(sti) ja romahtaa (johdoksia romahdus, romahtaminen jne.), ja jutun lopussa ounastelin, …

Artikkeli

”Argeologiaa” ja ”ongelmatiikkaa”

Anneli Räikkälä

Tämän vuoden heinäkuun alussa televisio-ohjelmassa haastateltiin Museoviraston arkeologisen osaston johtajaa. Titteliksi oli kuvaruutuun merkitty ”argeologisen …

Artikkeli

”Meidänkin kannalta paras ratkaisu” – sanomalehtikielen omistusliitteistä

Anne-Mari Varjonen

Puhekielessä ja kaunokirjallisuudessakin yleinen omistusliitteettömyys ei kuulu norminmukaiseen yleiskieleen. Mutta noudatetaanko normia vai onko omistusliitteettömyys jo hivuttautumassa yleiskielen käyttöalueelle? Entä miten sujuvat kirjoittajilta omistusliitteen viittaussuhteet? Tämä artikkeli pohjautuu Anna-Mari Varjosen kongruenssia käsittelevään pro gradu -tutkielmaan, jossa hän tarkasteli muun muassa omistusliitteen käytön ongelmia sanomalehtikielessä.

Artikkeli

Ei eurosuomea vaan suomea

Helena Rautala

Olin Luxemburgissa heinä-elokuussa 1995 opettamassa suomea EU-komission ja EU-parlamentin kääntäjille. Kotiuduttuani kävin läpi sanomalehtiä. Niitä …

Artikkeli

Elohiiri ja sen muut nimitykset

Maija Länsimäki

Lihaksissa, etenkin silmäluomessa tai muualla kasvoissa, esiintyy toisinaan tahattomia nykäyksiä tai värähtelyä. Lääketieteessä tästä ilmiöstä …

Artikkeli

Ensimmäinen vai yhdes

Sari Maamies

Kielikellon toimitus on saanut Heikki Juutilaiselta seuraavan kysymyksen: Miksi useammin sanotaan kahdeskymmenesensimmäinen kuin kahdeskymmenesyhdes tai …

Artikkeli

Estonian haveri

Taru Kolehmainen

Estonia-laivan kauhunyöstä ei ollut ehtinyt kulua montakaan tuntia, ennen kuin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielineuvopuhelimeen soitettiin …

Artikkeli