Virasto leikkii kielellä

Viime syksynä lehdistössä herätti huomiota uuden järjestyslain koirakuripykälä, joka oli tulkittavissa myös toisin kuin lainsäätäjä oli tarkoittanut. Kaksitulkintaisessa 14. pykälässä koiran omistajaa tai haltijaa kehotettiin paitsi pitämään koira taajamassa kytkettynä myös huolehtimaan siitä, ”ettei koira pääse yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille, kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle kytkemättömänä, yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua”. Epäselvyyttä aiheutui siitä, miten pitkälle sanan kytkemättömänä vaikutus ulottui. Tulkinnat erosivat siis sen suhteen, mihin paikkoihin koiraa ei saisi viedä lainkaan ja mihin sen saisi viedä kytkettynä.

Kaksitulkintainen pykälä oli syntynyt vahingossa lakia viimeisteltäessä, ja sittemmin lain sanamuoto muutettiin yksitulkintaiseksi. Uuden sanamuodon mukaan koiran omistajan tai haltijan on ”pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua”.

Järjestyslain kaksitulkintaisuus esti ymmärtämästä lainsäätäjän tarkoitusta, ja kaksimerkityksisyys oli lain päämäärän kannalta siksi pelkästään haitallista. Järjestyslain kaksitulkintaisuus oli myös tahatonta.

Oivaltamisen iloa

Kielen monimerkityksisyyttä voidaan hyödyntää myös tietoisesti. Tällöin kaksitulkintainen sanonta ei estä ymmärtämistä vaan auttaa viestin välittymisessä ja tarjoaa lisäksi lukijalle oivaltamisen iloa. Näin tapahtuu sanaleikeissä.

Sanoilla leikitään myös viranomaisteksteissä. Järjestyslain pykälässä 14 velvoitetaan koiran omistaja tai haltija huolehtimaan myös siitä, ”että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa”. Samaa aihetta mutta eri keinoin käsitteli lehdistötiedotteessaan Helsingin kaupungin rakennusvirasto muutama vuosi ennen järjestyslain voimaantuloa:

Esimerkkitiedotteen otsikko Kakaton kaupunki sai iloiset haukut sisältää sanaleikin, joka perustuu sanojen monitulkintaisuuteen. Konkreettisesti haukkumisella viitataan koirien ääntelyyn. Kuvaannollisesti taas saada haukut tarkoittaa moitteiden saamista. Sanontaa saada haukut on tässä käytetty siis kahdessa merkityksessä: viittaamassa konkreettiseen koirien haukahteluun ja kuvaannolliseen moitteiden saamiseen. Koiraan liittyvää merkitystä vahvistaa otsikossa esiintyvä sana kakaton, joka yhteydessään kakaton kaupunki liittyy ennen kaikkea koirankakkaan.

Otsikossa sanontaa saada haukut on muunneltu lisäämällä haukut-sanalle adjektiivimäärite iloiset. Iloisten haukkujen saaminen ei olekaan moitteiden vaan pikemminkin kehujen tai kiitoksen saamista. Samalla ilmauksen iloiset haukut voi tulkita viittaavan koirien iloiseen haukahteluun eikä esimerkiksi vihaiseen tai häiritsevään haukkumiseen.

Esimerkkitiedotteessa sanaleikki sisältyy otsikkoon. Lehdet saavat joka päivä satamäärin lehdistötiedotteita, ja yksi keino herättää toimittajan mielenkiinto on hauska ja mieleenpainuva otsikko. Jos lehdistötiedote julkaistaan sellaisenaan, otsikko houkuttelee myös muita lukijoita.

Sovittelun väline

Leikkisällä otsikolla on esimerkkitiedotteessa huomion kiinnittämisen lisäksi toinenkin tehtävä. Koirien ulosteista keskustellaan kiivaasti yleisönosastoissa ja Internetin keskustelupalstoilla. Pahimmillaan niiden vuoksi leimataan ympäristön sotkijoiksi nekin koiranomistajat, jotka kuuliaisesti keräävät jätökset talteen. Otsikko Kakaton kaupunki sai iloiset haukut esittää koirat iloisina haukkujina. Samalla se ilmaisee kakattoman kaupungin saavan kannatusta koiranomistajilta. Sanaleikin käyttäminen vihjaa myös, että vaikka kakattomuus on tavoitteena, ei koirankakka kuitenkaan ole maailman vakavin asia. Sanaleikillä pyritään siis sovittelemaan ristiriitoja. Samaa sovittelevaa sävyä ei sisältyisi sanaleikittömään vaihtoehtoon: ”Koiran ulosteiden keräämiseen ohjaava tapahtuma sai koiranomistajilta myönteistä palautetta.”

Tiedotteen tekstissä monitulkintaisen otsikon viesti vahvistetaan yksiselitteisesti. Tiedotteen lauseista 1–3 käy ilmi, että kyseessä tosiaan on koiriin liittyvä tempaus, joka on ollut hengeltään positiivinen ja johon koiranomistajat ovat suhtautuneet myönteisesti: Helsinkiläisissä koirapuistoissa jaettiin viime viikonlopun aikana 13 000 maatuvaa kakankeräintä, Helli Helsinkiä -pinssejä, Shit happens -postikortteja ja kakkatietoutta koiranomistajille. Koiranomistajien vastaanotto oli myönteistä. Kiitosta tuli varsinkin tempauksen positiivisesta hengestä.

Samoin tiedotteen lopun lauseista ilmenee, että tempauksen järjestämiseen ovat osallistuneet myös monet koiraharrastajia edustavat yhteisöt, mikä on omiaan vähentämään koiranomistajiin ryhmänä kohdistuvia moitteita: Tempauksen järjestivät rakennusviraston Helli Helsinkiä -projekti, maatuvia keräimiä valmistava Prodinno Oy, Suomen Kennelliitto, Suomen ja Helsingin Eläinsuojeluyhdistykset ja Eläinsuojeluliitto Animalia. Apuna olivat myös eräät koirakerhot.

Jääkausi tulee

Otsikoiden lisäksi sanaleikit ovat tavallisia tuotteiden, kampanjoiden ja tapahtumien nimissä. Sanaleikkejä sisältävät esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin ja Yleisradion kampanjan nimi Ylen Hyvä sekä tiehallinnon, Liikenneturvan ja poliisin valtakunnallisen kampanjan nimi Jääkausi tulee. ”Kampanjassa esitetään paikallisradioissa tietoiskuja, joissa muistutetaan huonojen liikenneolosuhteiden ja kelien huomioonottamisesta omassa ajokäyttäytymisessä” (www.tieh.fi).

Sanojen merkityksillä leikitellään myös eräissä esimerkkitiedotteen erisnimissä. Lauseissa 1 ja 4 postikorttien nimenä esiintyy englanninkielinen sanaleikki Shit happens, joka perustuu sanontaan it happens (’sitä sattuu’) ja sanaa it äänteellisesti muistuttavan sanan shit merkitykseen (’paska’). Sanonta shit happens tarkoittaa yleensä kaikenlaisen ikävän tapahtumista. (Kyseessä on riimislangi, josta tässä lehdessä on kokonainen kirjoitus.) Tässä sanaleikki on moninkertainen, sillä nyt on kysymys myös konkreettisesta koirankakasta.

Sanaleikki lienee myös tiedotteen lauseessa 4 esiintyvä ilmaisjakelutelineen nimi Minimoi. Sehän voi olla toisaalta minimoida-verbin imperatiivi, toisaalta yhdistelmä sanasta Mini ja tervehdyksestä moi.

Huumori mukaan

Koska sanaleikit poikkeavat tavanomaisen viranomaisviestinnän tyylistä, niiden käyttö vaatii hyvää tyylitajua. Sanaleikki Shit happens saattaisi aiheuttaa paheksuntaa alatyylisyytensä vuoksi. Sanaleikin on onnistuakseen vedottava myös lukijoiden huumorintajuun. Diabetesliiton kotisivuilla kerrotaan tapahtumasta, jonka nimeen Elintautinen sisältyvä sanaleikki ”aiheutti ihastusta ja vihastusta. Tosiasia on, että tapahtumaan mahduttautui mukaan kaksinkertainen määrä osallistujia edelliseen tapahtumaan verrattuna. Ainakin nimi herätti; tällä kertaa se todella huomattiin. Sehän oli tarkoitus.” (www.diabetes.fi/dnetti/sivu11.html.)

Sanaleikin käytössä on siis etujen lisäksi riskinsä. Varminta virkatekstejä kirjoittaessa on muistaa hallintolain hyvän kielenkäytön vaatimus ja käyttää sen mukaisesti asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Silti leikilläkin on sijansa, ja tarkoitus saattaa myös viranomaisviestinnässä pyhittää jopa monitulkintaisuuden.
 

Kirjoittaja tekee väitöskirjaa hallinnon lehdistötiedotteiden kielestä. Esimerkkitiedote on peräisin tutkimuksen aineistosta.

Lue myös

Lehtniemi, Ninni 2004: Riimislangia suomeksi. – Kielikello 2/2004.