Siirry sisältöön

kielellä leikkiminen

Haarasoipio vielä kerran

Kalevi Koukkunen

Helsingin Sanomien legendaarisen pilapiirtäjän Karin eli Kari Suomalaisen (1920–1999) tunnetuimpia piirroksia on se, jossa hän …

Sanojen taustaa

"Kielitoimiston huomioon" Ylempi rivi: Niistävä ihminen, jonka alla lukee "Nenäliina on liian suora käännös 'nästyykistä', ehdotamme tilalle sanaa nenästin!" Kuljettaja ja henkilöauto, jonka alla lukee "Auto on vierasperäinen sana. Miksei vaikkapa meniö (esim. 'hän tuli meniöllä')". Linja-auto, joka on täynnä ihmisiä ja jonka alla lukee "'Linja' ei myöskään ole alkuperäistä suomea. Linja-auto olisi siis kimppameniö. Ja kaupunkibussi lyhyesti ja ytimekkäästi täpö". Alempi rivi: Pystynaulakko, jossa on kolme silinteriä ja jonka alla lukee "Politiikka: kekkoilu" ja "Ulkopolitiikka: kekkalointi". Erilleen rajattu ruutu kolmesta soittimesta: "Entä miksei Kielitoimisto ole hyväksynyt teekkarien jo pari vuosikymmentä sitten ehdottamia soitinnimen suomennoksia – – Kontrabasso: jättisahio. Klarinetti: moniläpiö. Sello: haarasoipio." Ruudussa myös kolme hahmoa soittamassa mainittuja soittimia.

Naisellista ja miehekästä

Sari Maamies

Yleiskielessä käytetään johdoksia naisellinen ja miehekäs, mutta aivan mahdollisia muodosteita olisivat myös naisekas ja miehellinen. ​​​​​​​

Taivutus ja johtaminen

Vaatteita kuivumassa pyykkinaruilla Istanbulissa kahden talon välissä.

Suomen kielen ylin taso: palindromi

Maisteri Simo Frangén

”Saippuakauppias” lienee yleisesti tunnetuimpia suomenkielisiä palindromeja: se on kirjainjono, jonka merkitys on etu- ja takaperin sama. Palindromien laatiminen on vaativaa, mutta suomen kieli tarjoaa rakenteensa vuoksi hyvät mahdollisuudet pitkiinkin palindromeihin, jopa palindromirunouteen.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Tsunami vesilasissa
leikittelyä sanonnoilla

Tarja Riitta Heinonen

Kielellä leikittely pitää kielen ja mielen virkeänä. Antoisa aines leikilliseen vääntelyyn ovat erilaiset sanonnat ja lentävät lauseet, joita muuntelemalla syntyy parhaimmillaan tekstiä hauskasti elävöittävää kieltä.

Sanonnat ja fraasit

Saako olla ironiaa?

Toini Rahtu

Ironialla ilmaistaan jotain kielteistä, mutta kätketysti ja monimielisesti, ja siksi sen tulkinta ei aina ole helppoa. Käsitykset ironianviljelyn sopivuudesta erilaisiin tilanteisiin ja rooleihin kietoutuvat monenlaisiin käytösnormeihin ja kielellisiin odotuksiin.

Merkitys

Riimislangia suomeksi

Ninni Lehtniemi

– Voi jokusen jaska! Mä oon hävittäny mun sami kapaset! – Ihan anssi kelasti vaan …

Murteet ja slangi

Leikkivä kieli

Riitta Eronen

Kieli on ihmeellinen instrumentti – onhan se paitsi tiedon myös mitä erilaisimpien tunteiden välittäjä. Kielellä …

Toimitukselta

”Sanasuosituksia”

Matti Punttila

Kielitoimistolla on erikoinen asema suomalaisten ajatusmaailmassa: sitä kunnioitetaan, mutta samalla sen asiantuntemusta halutaan epäillä.

Uudissanat

Tea taas utala. Sanaristikkosanoja

Maija Länsimäki

Mitä ovat amia, etui, lues, sial ja tii? Entä Assen, Kisil, Luna, Seem ja Talita? Ainakaan kaikki eivät taida kuulostaa kovin tutuilta, jos ei satu olemaan jonkin erikoisalan asiantuntija – tai intohimoinen sanaristikkojen ratkoja.

Sanat

Säännöt ohjaavat ristikon laatijaa

Riitta Hyvärinen

Voisi luulla, että ristikon laadinta on helppoa hommaa: riittää, että muistaa tea istat ja atik ismailit. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Hyvä ristikon laatija välttää fakkisanoja sekä tekaistuja sanoja ja ottaa huomioon visuaaliset asiat.

Kieli ja työelämä