virkakieli
Oikeus asialliseen kieleen
Riitta Eronen, Pirjo Hiidenmaa
Oikeuskansleri Paavo Nikula on ennen nykyistä virkaansa ehtinyt toimia mm. tasa-arvovaltuutettuna ja kansanedustajana. Hallintokieleen hän on syvällisesti perehtynyt jo yli kaksikymmentä vuotta sitten, jolloin toimi virkakielikomitean puheenjohtajana. Miten oikeuskansleri kehittäisi nykyistä virkakieltä?
Kieli yhteiskunnassa
”Kapulakieli” ja tekstin tehokkuus
Karoliina Luoto
Kun keskustellaan hyvästä virkatekstistä eli viranomaisen työssään kirjoittamasta tekstistä, puhutaan aina arvostuskysymyksistä. Lukijalähtöisyyden vaatimus on ollut viime aikoina paljon esillä, mutta mikä muu vaikuttaa virkateksteihin? Tätä pohtii yleisötekstejä opinnäytteessään tutkinut Karoliina Luoto.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Konventti on EU:n kehittämisen valmistelukunta
Aino Piehl
Maaliskuun alussa 2002 aloittaa työnsä valmisteluelin, jonka EU:n valtionpäämiehet asettivat suunnittelemaan EU:n perussopimusten ja päätöksentekotapojen …
Kysyttyä
Arkisen ja asiatyylin rajamailla
Ari Lahdenmäki
Toimittajan on kirjoitettava tekstiä, jonka suurin osa suomalaisista ymmärtää. Lehtikielessä arki- ja asiatyylin raja hämärtyy usein eikä suora lainauskaan ole aina suora.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Tekijät ja lukijat tekstien välissä
Vesa Heikkinen
Viranomaisten tekstejä on syytetty vaikeaselkoisiksi ja kapulakielisiksi. Syitä on etsitty virkakielen tyypillisistä piirteistä, mm. monimutkaisista lauserakenteista. Mikään rakenne tai teksti ei kuitenkaan synny tyhjästä. Nykyiset tekstintutkijat kysyvätkin, voiko tekstin ymmärtää, jos ei tiedä, mikä on sen suhde toisiin teksteihin ja miksi teksti on tehty? Tekstien väliseen merkitysten pöheikköön eksyy joskus niin tekstin tekijä kuin lukijakin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Tekstit työnä
Sari Maamies
Teksteistä – niiden kirjoittamisesta, käsittelemisestä, siirtämisestä, lukemisesta, kommentoimisesta – on tullut yhä useammalle keskeinen osa …
Toimitukselta
Näkymiä tekstityöhön ja työteksteihin
Ulla Tiililä
Miksi viranomaisten tekstit ovat lukijan mielestä hankalia? Ovatko ne tekstien tekijöiden mielestä selviä ja ymmärrettäviä? Millaisten työvaiheiden kautta tekstit syntyvät, miten työ vaikuttaa kieleen ja kieli työhön? Tällaisten kysymysten esittäminen avaa uudenlaisen näkökulman hallinnon tekstien tarkasteluun. Jos tekstejä halutaan parantaa, on suunnattava katse itse teksteistä ja kielestä myös tekstin tekemisen tapoihin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Tekstejä ja tunteita sosiaalityössä
Ulla Tiililä
Tuula Poikonen on vammaispalvelujen johtava sosiaalityöntekijä. Hänen työnsä on neuvottelemista, järjestelemistä, arviointia ja harkintaa. Se on puhelimessa puhumista, kokouksiin osallistumista, asiakkaiden tapaamista ja jossain välissä myös tekstien kirjoittamista: siis kielenkäyttöä.
Kieli ja työelämä
EU-ohjelmien nimet taipuvat suomen kieleen
Aino Piehl
Lyhennesanojen joukossa muodostavat oman ryhmänsä erilaiset hankkeiden ja ohjelmien nimien lyhenteet. Euroopan unionin piirissä lyhennenimiä on runsaasti. Miten niitä tulisi käsitellä tekstissä?
Merkit, numerot ja lyhenteet
Toimittaja ja virkakieli kohtaavat
Riitta Hyvärinen
Lehtiteksti on toisinaan sietämättömän kankeaa, mutta syy ei ole toimittajien. Jäljet johtavat suoraan sylttytehtaalle: virastoon. Sieltähän se kapulainen kieli toimituksiin tulee, samalla paperilla päätösten ja tiedotteiden kanssa. – Tai hetkinen, onko asia muka noin yksinkertainen? Toimittaja Riitta Hyvärinen (T) ja virkakielen tutkija Riitta Hyvärinen (V) kinaavat sanomalehden virkakielestä.
Virka- ja lakikieli