Siirry sisältöön

virkakieli

Viranomaisviestintää sarjakuvan keinoin

Eliisa Pitkäsalo, Vaula Haavisto

Yhteiskunnan tarjoamat palvelut on tarkoitettu kaikille niitä tarvitseville, mutta tietoa palveluista on saatavilla yleensä vain kirjallisesti. Kirjoitettu kieli ei kuitenkaan palvele kaikkia kielenkäyttäjiä. Sarjis-hankkeessa on selvitetty, voisiko viestinnässä hyödyntää myös sarjakuvaa.

Virka- ja lakikieli

Pöytä, jolle on levitetty papereita, joissa on sarjakuvia ja muuta tekstiä. Pöydän ääressä on ihmisiä ja työvälineitä, kuten kyniä, sakset ja kannettava tietokone.

Espanjassa virkakielitalkoissa on mukana myös tekoäly

Frida Ahonen

Miten tekoälyä käytetään virkakielen selkeyttämisessä? Voiko kone tuottaa selkeäkielistä tekstiä itse? Espanjalainen kirjoitusavustaja Artext antaa esimakua siitä, millaista virkakielenhuolto voi tulevaisuudessa olla.

Selkeä kieli ja selkokieli

Tummansininen tausta, jossa on alhaalla keltaisia laatikoita ja vasemmassa ylänurkassa kuvataan vielä tummemmalla sinisellä jonkinlaista verkostoa. Oikealla on samantyyppinen verkosto, mutta valkoinen ja aivojen muotoinen.

Yritysvastuu ja sopimukset
kieliteoista käytäntöön

Helena Haapio, Anne Ketola

Sopimukset ovat keskeisessä roolissa vastuullisessa yritystoiminnassa. Usein ne kuitenkin laaditaan niin hankalalla kielellä, että vastuullisuustavoitteet eivät toteudu. Selkeään viestintään sitoutuminen on yritykseltä vastuullisuusteko.

Kieli ja työelämä

Pöydällä papereita, joissa oleva teksti näkyy epätarkasti. Paperien päällä silmälasit.

Ymmärrettävää kieltä erilaisille lukijoille

Leealaura Leskelä, Arto Mustajoki, Aino Piehl

Selkokielellä ja selkeällä kielellä on paljon yhteistä – jopa niin paljon, että ne joskus sekoitetaan toisiinsa. Nimitykset viittaavat kuitenkin eri kielimuotoihin. ​

Selkeä kieli ja selkokieli

Kynää pitelevä käsi ja Kelan lomake, jolla ilmoitetaan Suomeen muutosta.

Sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien toimipisteiden nimet

Ulla Onkamo

Kysymys Hyvinvointialueilla on syntynyt keskustelua siitä, miten sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavia toimipisteitä on paras nimetä. …

Hallinnon nimet

Malmin terveysasema kuvattuna ulkoa.

Työtä selkeän kielen puolesta Suomessa ja EU:ssa

Aino Piehl, Sari Maamies

Viranomaisten tekstien selkeyttäminen on vuosikymmenten ajan ollut Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltotyön painopisteitä. Paljon hyvää onkin vuosien mittaan saavutettu. Kotuksen pitkäaikainen kielenhuoltaja Aino Piehl on ollut työssä näköalapaikalla.​​​​​​​

Kieli ja työelämä

Neljännesvuosisata EU-kielenhuoltoa

Erkka Vuorinen, Kaija Rinta

Kotimaisten kielten keskuksen EU-kielenhuoltaja aloitti tehtävässään vuonna 1998 ja on siitä lähtien levittänyt hyvän virkakielen sanomaa EU-kääntäjille ja -tulkeille. EU:n tekstinlaadinnan tiukoissa raameissakin opastusta on kuunneltu tarkalla korvalla, ja EU:n suomen kielen yksiköt toivovat kielenhuoltosuhteelle jatkoa.

Virka- ja lakikieli

Miten Euroopan maissa parannetaan viranomaisten kielenkäyttöä?

Salli Kankaanpää

Useimmissa Euroopan maissa on tavoitteena, että viranomaiset viestivät tehokkaasti ja yhdenvertaisesti. Tuore kysely kertoo, että maat toimivat muun muassa termityön, selkeän kielen ja selkokielen sekä sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi.

Virka- ja lakikieli

Etualalla siirrettävä wc, jonka ovessa sukupuolineutraalin vessan symboli. Taustalla ihmisiä, valaistu kuusi ja Tuomiokirkon kulma.

Sanojen merkitys syntyy tekstilajista

Elisa Kotiniemi

Käytämme jokapäiväisessä kielessä usein sellaisia suurpiirteisiä ilmauksia kuin ”joustava” ja ”yleensä”. Voiko tällaisia sanoja käyttää laki- ja virkakielessä samalla tavoin kuin kahvipöydässä?

Virka- ja lakikieli

Selkeällä kielellä kohti asiakasystävällisempää viestintää

Sonja Tanttari, Taina Taskinen

Aluehallintovirastoissa vietettiin vuonna 2020 selkeän kielen teemavuotta. Mittava työ palkittiin Vuoden selväsanainen -kilpailussa.

Kieli ja työelämä