tyyli
Kirjoittajan tarkoitus ja lukijan tulkinta – usein kaksi eri asiaa
Katariina Iisa, Ulla Tiililä
On hyvä, että asiakaskirjeenvaihtoon liittyvät seikat herättävät keskustelua. Aiheesta on nimittäin tarjolla melko vähän tietoa: …
Keskustelua
Virkakielikö persoonatonta? Virkakirje on monen kokin soppa
Ulla Tiililä
Onko virkakieli persoonatonta? Miksi se on sellaista? Pitääkö virkakielen olla persoonatonta vai saako se olla persoonatonta? Viranomaisten ja kansalaisten välistä kirjeenvaihtoa tutkinut erikoistutkijan sijainen Ulla Tiililä pohtii henkilöön viittaamisen ongelmia virkakirjeissä.
Artikkeli
Miksi ei saisi pärjätä? Ylioppilasaineiden arkityyliin ja asiatyyliin rajankäyntiä
Laila Lehikoinen
Kielitaitoon kuuluu myös tyylien hallinta. Osittain tyylinormit opitaan samalla tavalla kuin muukin kielen normisto: malleja …
Artikkeli
Onko ihmisellä turpa? Sanojen tyyliarvoista
Maija Länsimäki
Miltä kuulostaisi, jos toimittaja Arvi Lind lukisi uutisissa, että ”presidentti Koivisto eukkoineen lähti aamupäivällä valtiovierailulle …
Artikkeli
”Svetisismit”
Lehtori Anneli Kauppinen oli tiedustellut lautakunnan kantaa niin sanottuihin svetisismeihin ja niiden käsittelyyn oppikirjoissa. Lautakunta …
Suomen kielen lautakunta
Mikä virkakielikoulutuksessa kiikastaa
Katariina Iisa, Aino Piehl
Viime vuosina on viranomaisten kielenkäytön kohentaminen ollut yksi kielenhuollon päätehtäviä. Jo ennen kuin valtioneuvosto kymmenen vuotta sitten antoi virkakielipäätöksen (497/82), oli kielitoimisto järjestänyt kielenkäytön koulutusta sellaisissa virastoissa, joissa viranhaltijat olivat itse kiinnostuneita ammattitaitonsa tämän puolen parantamisesta. Valtioneuvoston annettua viranomaisten kielenkäytön parantamiseen velvoittavan päätöksen 23.6.1982 kielenkäyttökoulutuksen kysyntä kasvoi suuresti. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on päätöksen mukaan kielen asiantuntija kielenkäytön kehittämisessä, ja se on järjestänyt julkishallinnon virkamiehille suomen ja ruotsin kielenkäyttökoulutusta, kielitoimisto suomen kielen koulutusta vuosittain viitisensataa tuntia. Seuraavassa kielitoimiston kouluttajat Katariina I i s a ja Aino P i e h l esittävät ajatuksia, jotka heidän mielestään pitäisi ottaa virkakielikoulutuksessa huomioon.
Virka- ja lakikieli
Kuolleeton ajolähtötilanne
Marjatta Palander
Monille pesäpallon ystäville lienevät otteluselostuksista tulleet tutuiksi seuraavanlaiset ilmaukset: Pesät ovat täynnä, ja kuolleetonta ajoa …
Artikkeli
Resurssi
Matti Hirvonen, Anneli Räikkälä
Työskentelen ATK-alalla. Yrityksessämme ja ATK-firmoissa yleensäkin käytetään hyvin paljon sanaa resurssi. Esimerkkejä: Resurssimme eivät riitä! …
Keskustelua
Kielen kilpavarustelu
Saska Saarikoski
Eikö sana tehoa yksinään? Kuunnellaanko meitä vasta sitten, kun käytämme kielen järeimpiä aseita tai koristelemme ilmaisumme laatusanoilla, jopa niiden yliasteilla, superlatiiveilla? Toimittaja Saska Saarikoski varoittaa tässä kirjoituksessa kielen kilpavarustelusta. Hän tarjoaa sijaan alisanontoja ja todistaa, että ne jäävät joskus parhaiten eloon.¹
Artikkeli
Radiokielen muutos: tiukasta väljään
Eero Saarenheimo
Radio on koko historiansa ajan ollut niin läheinen perheenjäsen, että sen käytöksestä on huomauteltu niin kuin perhepiirissä ainakin. Tavallista on ollut puuttua radion kielenkäyttöön. Tunnettu radiomies professori Eero Saarenheimo esittelee seuraavassa Ruotsin radion sanankäytön kehitystä käsitelleen väitöskirjan. Samalla hän esittää myös omia näkemyksiään radiossa puhuttavan suomen luonteenpiirteistä.
Artikkeli