tyyli
Sävyt ja vivahteet. Sanojen tyylilajin osoittaminen sanakirjassa
Eija-Riitta Grönros
Suomen kielen perussanakirjassa kuten yleensä muissakin yleiskielen sanakirjoissa on joidenkin hakusanojen jäljessä sanan tyylilajia kuvaava …
Artikkeli
Uusi painos virkakielen oppaasta
Kaino Laaksonen
Esko Koivusalon ja Liisa Huovinen-Nybergin runsaat kymmenen vuotta sitten laatimasta oppaasta Selkeä virkakieli ilmestyi viime …
Artikkeli
Että, jotta, koska, kun – mihin ne katosivat?
Ulla Tiililä
Suomen Kuvalehden Jyviä ja akanoita -palstalla naurettiin taannoin lauseelle Koiviston jatkaminen olisi luonnotonta. Seuraavaa virkakielistä …
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Millaisin kriteerein oppikirjojen tekstiä tulisi tarkastella?
Pirjo Karvonen
Oppikirjat noudattavat keskenään samantyyppisiä kirjoitus- ja tekstistrategioita, olipa kyse minkä tahansa alan oppikirjasta. Kirjoja voikin pitää kuvina oppimisesta ja tiedon ihanteista. Filosofian lisensiaatti Pirjo Karvonen esittelee lisensiaatintyönsä pohjalta oppikirjojen kielellisiä ominaisuuksia.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Tekijä esiin – tai sitten ei
Marja-Liisa Kuronen
Ulla Tiililä ja Katariina Iisa ovat käsitelleet vuoden 1993 Kielikelloissa 2 ja 3 mielenkiintoista aihetta: …
Keskustelua
Etteikö
Sari Maamies
Helsingin yliopiston suomen kielen apulaisprofessori Matti Larjavaara kirjoitti Virittäjä-lehden numerossa 1/1992 etteikö-konjunktiosta, jonka käyttöön kielenhuolto on suhtautunut kielteisesti. Larjavaara ehdottaa kirjoituksessaan, että suomen kielen lautakunta käsittelisi asiaa ja väljentäisi ohjetta. Lautakunta käsitteli etteikö-konjunktiota kokouksissaan 28.9. ja 9.11.1992 kielitoimiston tutkijan Sari Maamiehen alustuksen pohjalta. Seuraavassa tuo alustus hieman muokattuna sekä sen lopuksi lautakunnan päätös.
Artikkeli
Kirjoittajan tarkoitus ja lukijan tulkinta – usein kaksi eri asiaa
Katariina Iisa, Ulla Tiililä
On hyvä, että asiakaskirjeenvaihtoon liittyvät seikat herättävät keskustelua. Aiheesta on nimittäin tarjolla melko vähän tietoa: …
Keskustelua
Virkakielikö persoonatonta? Virkakirje on monen kokin soppa
Ulla Tiililä
Onko virkakieli persoonatonta? Miksi se on sellaista? Pitääkö virkakielen olla persoonatonta vai saako se olla persoonatonta? Viranomaisten ja kansalaisten välistä kirjeenvaihtoa tutkinut erikoistutkijan sijainen Ulla Tiililä pohtii henkilöön viittaamisen ongelmia virkakirjeissä.
Artikkeli
Voiko sodassa saada iäisyyskutsun? Miten kuoleminen ilmaistaan suomen kielessä
Maija Länsimäki
Elintoimintojen täydellisestä ja korjaantumattomasta lakkaamisesta käytetään suomessa teonsanaa kuolla. Se – kuten myös elää-sana – …
Artikkeli
Kuolinilmoitusten kertomaa
Matti L. Aho
Siitä, että joku kanssavaeltajamme on saanut ns. iäisyyskutsun, tulee tieto lehdistön välityksellä eri tavoin. Turmista …
Artikkeli