tyyli
Sepät ja sydet
Vuokko Raivio
Äidinkielen opettaja joutuu tekemisiin myös muiden aineiden oppikirjojen kielenkäytön kanssa. Antaako se oppilaalle hyviä malleja? Tukeeko se äidinkielen opettajan työtä? Tällaisia asioita pohtii Helsingin kuvataidelukion äidinkielen vanhempi lehtori Vuokko Raivio.
Artikkeli
Onko tulla-futuuri tarpeeton?
Matti Vilppula
”Kirja viileästä laulajasta” oli otsikkona Helsingin Sanomissa viime syksynä (28.10.92) olleella arvostelulla, jossa Seppo Heikinheimo …
Artikkeli
Mitä on taekwondo? Kuuluvatko oktaavi ja kvintti urheiluun? Suomen kielen perussanakirjan urheilusanoista
Minna Suorsa
Sanomalehtien urheilusivuja selatessaan tai radion urheiluselostuksia kuunnellessaan törmää usein sanaan, jonka merkityksen haluaisi tietää tarkemmin. …
Artikkeli
Näkyykö virkakirjeissä vastaanottajaa?
Katariina Iisa
Ulla Tiililä tarkastelee Kielikellossa 2/93 sitä, miten viranomaiset ilmaisevat virkakirjeissä asioita, joissa he itse ovat …
Artikkeli
Virkakielikö persoonatonta? Virkakirje on monen kokin soppa
Ulla Tiililä
Onko virkakieli persoonatonta? Miksi se on sellaista? Pitääkö virkakielen olla persoonatonta vai saako se olla persoonatonta? Viranomaisten ja kansalaisten välistä kirjeenvaihtoa tutkinut erikoistutkijan sijainen Ulla Tiililä pohtii henkilöön viittaamisen ongelmia virkakirjeissä.
Artikkeli
Voiko sodassa saada iäisyyskutsun? Miten kuoleminen ilmaistaan suomen kielessä
Maija Länsimäki
Elintoimintojen täydellisestä ja korjaantumattomasta lakkaamisesta käytetään suomessa teonsanaa kuolla. Se – kuten myös elää-sana – …
Artikkeli
Kuolinilmoitusten kertomaa
Matti L. Aho
Siitä, että joku kanssavaeltajamme on saanut ns. iäisyyskutsun, tulee tieto lehdistön välityksellä eri tavoin. Turmista …
Artikkeli
Tekijä esiin – tai sitten ei
Marja-Liisa Kuronen
Ulla Tiililä ja Katariina Iisa ovat käsitelleet vuoden 1993 Kielikelloissa 2 ja 3 mielenkiintoista aihetta: …
Keskustelua
Etteikö
Sari Maamies
Helsingin yliopiston suomen kielen apulaisprofessori Matti Larjavaara kirjoitti Virittäjä-lehden numerossa 1/1992 etteikö-konjunktiosta, jonka käyttöön kielenhuolto on suhtautunut kielteisesti. Larjavaara ehdottaa kirjoituksessaan, että suomen kielen lautakunta käsittelisi asiaa ja väljentäisi ohjetta. Lautakunta käsitteli etteikö-konjunktiota kokouksissaan 28.9. ja 9.11.1992 kielitoimiston tutkijan Sari Maamiehen alustuksen pohjalta. Seuraavassa tuo alustus hieman muokattuna sekä sen lopuksi lautakunnan päätös.
Artikkeli
Kirjoittajan tarkoitus ja lukijan tulkinta – usein kaksi eri asiaa
Katariina Iisa, Ulla Tiililä
On hyvä, että asiakaskirjeenvaihtoon liittyvät seikat herättävät keskustelua. Aiheesta on nimittäin tarjolla melko vähän tietoa: …
Keskustelua