termit
Osteoporoosi ja osteomalasia
Lautakunta totesi, että asiantuntijoiden käsityksen mukaan osteoporoosin rinnakkaisnimitykseksi sopii luukato ja osteomalasian rinnalle luunpehmennys.
Erikoisalojen sanat
firstness, secondness, thirdness
Opiskelija Harri Töysä oli tiedustellut sopivia suomenkielisiä vastineita semiotiikan termeille firstness, secondness ja thirdness. Kysyjä …
Suomen kielen lautakunta
Keinoalkuinen lisääntyminen
Väestöliiton lapsettomuusklinikan ylilääkäri Outi Hovatta oli tiedustellut yhteistä nimitystä, yläkäsitettä, keinosiemennykselle ja koeputkihedelmöitykselle. Lautakunta päätti …
Erikoisalojen sanat
Diabetes ja diabeetikko
Vierasperäisen diabetes-sanan rinnalla on hyvä käyttää omapohjaista sanaa sokeritauti. Ilmaukset sokeritautinen ja diabetespotilas ovat jälkiosiensa …
Erikoisalojen sanat
Dysmelia
Dysmelian omapohjaiseksi vastineeksi pidettiin suositettavana ilmausta synnynnäinen raajavikaisuus.
Artikkeli
Videolaitteita on – ja on sanastokin
Raija Lehtinen
Joitakin vuosia sitten Valtion audiovisuaalinen keskus kutsui kokoon kymmenhenkisen sanastotyöryhmän selvittelemään ongelmalliseksi todettua videoalan sanastoa. Yhteistyönä syntyi Videosanasto, joka ilmestyi syksyllä 1988. Työryhmään kuului kielitoimiston edustajana tutkija Raija Lehtinen, joka seuraavassa esittelee tätä sanastoa.
Julkaisuja
Selkokieli
Pertti Rajala
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta kysyi syksyllä 1978 kielitoimistolta sopivaa vastinetta ruotsin ilmaukselle lättläst litteratur (LL-litteratur). Suomen kielen lautakunta suositti kokouksessaan 25.9.1978 vastineeksi sanaa selkokirjallisuus. Sana tuli ilmeisesti suureen tarpeeseen ja synnytti ympärilleen muita sanoja, mm. selkokielen. Moni tuntuu luulevan, että selkokieli tarkoittaa samaa kuin selkeä yleiskieli. Samasta asiasta ei kuitenkaan ole kysymys. Selkokieltä selvittelee kirjoituksessaan Satakunnan erityishuoltopiirin piirinjohtaja Pertti Rajala.
Selkeä kieli ja selkokieli
medianomi
Ammattikasvatushallitus oli tiedustellut lautakunnan kantaa ammatillisen viestintäkulttuurialan peruslinjan uusien opistoasteisten koulutusammattien nimikkeistä. Viestintäkulttuurialan ammatillisen koulutuksen …
Suomen kielen lautakunta
frisonomi ja kosmetonomi
Ammattikasvatushallitus oli pyytänyt suomen kielen lautakunnan kannanottoa parturi-kampaamoalan sekä kauneudenhoitoalan opistoasteen tutkinnon nimitykseksi. Parturi-kampaamoalan opistoasteen …
Suomen kielen lautakunta
Viron erikoiskielten huolto
Tiiu Erelt
Virolainen kielenhuoltaja Tiiu Erelt kirjoitti Kielikellossa 1/1989 viron kielen ohjailusta, sen kehityksestä ja nykytilanteesta. Tiiu Erelt on ollut aktiivisesti mukana myös viron termityössä, luomassa ja koordinoimassa erikoiskielten sanastoa. Hän kuvaa tässä kirjoituksessaan viron kielen ammattikielilautakuntien työtä.
Artikkeli