tekstintutkimus
Kirjoittajien koulutus kannattaa
Ulla Tiililä, Annastiina Viertiö
Hyvän kielen merkityksestä ollaan yleensä yksimielisiä. Hyvänä pidetään esimerkiksi selkeää ja elävää kieltä, joka ottaa …
Artikkeli
Silminnähtäviä merkityksiä?
Vesa Heikkinen
Missä kieli on kiinni, mistä merkitykset riippuvat? Miten tekstin asettelu, kuvitus, ulkoasu tai yleisemmin materiaalinen olemus vaikuttavat siihen, millaisia merkityksiä tekstistä tulkitaan?
Artikkeli
Kalle Päätalon kieli lukijan mielen ohjaajana
Ritva Ylönen
Ihmisen identiteetti tarkentuu kielen ja kertomusten avulla. Kalle Päätalon omaelämäkerrallisessa Iijoki-sarjassa tämä näkyy erityisen selvästi: kirjojen kieli murteellisuuksineen muokkaa sekä Päätalon itsensä että lukijan identiteettiä.
Tunteet ja asenteet
Valmiit tekstipohjat kirjoittamisen apuna
Kati Liikamaa-Pasma, Ulla Tiililä
Julkishallinnon laitoksissa ja liike-elämässä asiakkaille tarkoitetut tekstit laaditaan nykyään tavallisesti valmiista katkelmista koostaen. Millaisia tekstejä näin syntyy? Mitä haittaa ja hyötyä valmiista pohjista on kirjoittamiselle? Esimerkit ovat valtaosin Kelan eri toimistojen sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston päätöksistä.
Artikkeli
Jokapäiväisten tekstien äärellä
Riitta Eronen
Suomessa melkein kaikki ovat luku- ja kirjoitustaitoisia. Useimmat käyttävät näitä taitojaan myös työssään. Miksi sitten …
Kieli yhteiskunnassa
Ymmällään verokielestä – ja sen ymmärtää
Vesa Heikkinen
Verotus on edelleen monimutkaista, ja niin verolomakkeita kuin niiden täyttöohjeitakin pidetään usein mutkikkaina ja vaikeaselkoisina. Mistä tällaiset tuntemukset kumpuavat? Miksi lomakkeiden ja ohjeiden tekstit tuskastuttavat? Eihän kukaan tahallaan tekee virkateksteistä kapulakielisiä?
Artikkeli
”Kapulakieli” ja tekstin tehokkuus
Karoliina Luoto
Kun keskustellaan hyvästä virkatekstistä eli viranomaisen työssään kirjoittamasta tekstistä, puhutaan aina arvostuskysymyksistä. Lukijalähtöisyyden vaatimus on ollut viime aikoina paljon esillä, mutta mikä muu vaikuttaa virkateksteihin? Tätä pohtii yleisötekstejä opinnäytteessään tutkinut Karoliina Luoto.
Artikkeli
Ihmiset iltapäivälehden otsikoissa
Heidi Gröhn
Otsikot kertovat tiivistetysti lehtijutun keskeisen sisällön, ja tavallisesti juuri niiden perusteella lukijat valitsevat, mihin juttuihin he haluavat perehtyä tarkemmin. Otsikot ovat lehtien luetuinta ainesta, eikä ole ollenkaan yhdentekevää, miten otsikot rakennetaan, mitä niissä painotetaan ja millainen näkökulma valitaan.
Artikkeli
Tekijät ja lukijat tekstien välissä
Vesa Heikkinen
Viranomaisten tekstejä on syytetty vaikeaselkoisiksi ja kapulakielisiksi. Syitä on etsitty virkakielen tyypillisistä piirteistä, mm. monimutkaisista lauserakenteista. Mikään rakenne tai teksti ei kuitenkaan synny tyhjästä. Nykyiset tekstintutkijat kysyvätkin, voiko tekstin ymmärtää, jos ei tiedä, mikä on sen suhde toisiin teksteihin ja miksi teksti on tehty? Tekstien väliseen merkitysten pöheikköön eksyy joskus niin tekstin tekijä kuin lukijakin.
Artikkeli
Näkymiä tekstityöhön ja työteksteihin
Ulla Tiililä
Miksi viranomaisten tekstit ovat lukijan mielestä hankalia? Ovatko ne tekstien tekijöiden mielestä selviä ja ymmärrettäviä? Millaisten työvaiheiden kautta tekstit syntyvät, miten työ vaikuttaa kieleen ja kieli työhön? Tällaisten kysymysten esittäminen avaa uudenlaisen näkökulman hallinnon tekstien tarkasteluun. Jos tekstejä halutaan parantaa, on suunnattava katse itse teksteistä ja kielestä myös tekstin tekemisen tapoihin.
Artikkeli