Siirry sisältöön

tekstintutkimus

Kertomuksia lapsista ja lasten määristä
Virastojen toimintakertomusten muutoksia

Essi Lehtinen

Vanhoista sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomuksista voi löytää mielenkiintoista virkakieltä, jossa toimijoina ovat ihmiset. Siinä, missä ennen kerrottiin ”köyhistä ja orvoista lapsista”, kerrotaan nykyisin ”huostassa olevien lasten kokonaismäärästä”.​​​​​​​

Virka- ja lakikieli

Silminnähtäviä merkityksiä?

Vesa Heikkinen

Missä kieli on kiinni, mistä merkitykset riippuvat? Miten tekstin asettelu, kuvitus, ulkoasu tai yleisemmin materiaalinen olemus vaikuttavat siihen, millaisia merkityksiä tekstistä tulkitaan?

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Kalle Päätalon kieli lukijan mielen ohjaajana

Ritva Ylönen

Ihmisen identiteetti tarkentuu kielen ja kertomusten avulla. Kalle Päätalon omaelämäkerrallisessa Iijoki-sarjassa tämä näkyy erityisen selvästi: kirjojen kieli murteellisuuksineen muokkaa sekä Päätalon itsensä että lukijan identiteettiä.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Valmiit tekstipohjat kirjoittamisen apuna

Kati Liikamaa-Pasma, Ulla Tiililä

Julkishallinnon laitoksissa ja liike-elämässä asiakkaille tarkoitetut tekstit laaditaan nykyään tavallisesti valmiista katkelmista koostaen. Millaisia tekstejä näin syntyy? Mitä haittaa ja hyötyä valmiista pohjista on kirjoittamiselle? Esimerkit ovat valtaosin Kelan eri toimistojen sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston päätöksistä.

Virka- ja lakikieli

Jokapäiväisten tekstien äärellä

Riitta Eronen

Suomessa melkein kaikki ovat luku- ja kirjoitustaitoisia. Useimmat käyttävät näitä taitojaan myös työssään. Miksi sitten …

Toimitukselta

Ymmällään verokielestä – ja sen ymmärtää

Vesa Heikkinen

Verotus on edelleen monimutkaista, ja niin verolomakkeita kuin niiden täyttöohjeitakin pidetään usein mutkikkaina ja vaikeaselkoisina. Mistä tällaiset tuntemukset kumpuavat? Miksi lomakkeiden ja ohjeiden tekstit tuskastuttavat? Eihän kukaan tahallaan tekee virkateksteistä kapulakielisiä?

Virka- ja lakikieli

Tutkielmantekijöiden ilmoitukset

Marika Viitanen

Lehdissä näkee ilmoituksia, joissa eri alojen opiskelijat etsivät aineistoa tutkielmiinsa. Lukijoita pyydetään kertomaan kokemuksiaan tutkittavasta aiheesta, joka saattaa olla hyvinkin henkilökohtainen ja arkaluontoinen. Mitä kielellisiä keinoja luottamuksen rakentamiseen ilmoituksissa käytetään?

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

”Kapulakieli” ja tekstin tehokkuus

Karoliina Luoto

Kun keskustellaan hyvästä virkatekstistä eli viranomaisen työssään kirjoittamasta tekstistä, puhutaan aina arvostuskysymyksistä. Lukijalähtöisyyden vaatimus on ollut viime aikoina paljon esillä, mutta mikä muu vaikuttaa virkateksteihin? Tätä pohtii yleisötekstejä opinnäytteessään tutkinut Karoliina Luoto.

Artikkeli

Ihmiset iltapäivälehden otsikoissa

Heidi Gröhn

Otsikot kertovat tiivistetysti lehtijutun keskeisen sisällön, ja tavallisesti juuri niiden perusteella lukijat valitsevat, mihin juttuihin he haluavat perehtyä tarkemmin. Otsikot ovat lehtien luetuinta ainesta, eikä ole ollenkaan yhdentekevää, miten otsikot rakennetaan, mitä niissä painotetaan ja millainen näkökulma valitaan.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Näkymiä tekstityöhön ja työteksteihin

Ulla Tiililä

Miksi viranomaisten tekstit ovat lukijan mielestä hankalia? Ovatko ne tekstien tekijöiden mielestä selviä ja ymmärrettäviä? Millaisten työvaiheiden kautta tekstit syntyvät, miten työ vaikuttaa kieleen ja kieli työhön? Tällaisten kysymysten esittäminen avaa uudenlaisen näkökulman hallinnon tekstien tarkasteluun. Jos tekstejä halutaan parantaa, on suunnattava katse itse teksteistä ja kielestä myös tekstin tekemisen tapoihin.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli