Siirry sisältöön

suositukset

Oppilaitosten nimet luonteviksi

Pirjo Mikkonen

Uusien oppilaitosten nimiä annettaessa poiketaan yhä useammin suomen kielelle ominaisista rakenteista. Ajan ilmiö on, että …

Suomen kielen lautakunta

Roomalaiset numerot substantiiveina

Taru Kolehmainen

Roomalaiset numerot (I, II, III, IV jne.) merkitsevät yleensä järjestyslukuja (’ensimmäinen’, ’toinen’,’ kolmas’, ’neljäs’ jne.). …

Suomen kielen lautakunta

EU15 tai EU 15

Aino Piehl

Euroopan unionin tilastoissaan käyttämä lyhennetyyppi EU-15 (EU-25, EU-12 jne.) erottaa taulukoissa tai kuvioissa toisistaan tilastotiedot, …

Kysyttyä

Thaimaa taipuu Thaimaahan

Jaana Bister, Heikki Hurtta

Aasian katastrofin uutisoinnissa kuulee jatkuvasti toimittajien käyttävän muotoa ”Thaimaaseen”, joka kirveltää kielikorvaani. Kielikellon 2/1996 artikkelissa …

Kysyttyä

Rakkaudella – tavan adessiivista

Taru Kolehmainen

Miksi sellaiset ilmaukset kuin suurella vaivalla, puhua kovalla äänellä tai päästä helpolla tuntuvat korvaan paremmilta kuin esittää antaumuksella, suhtautua kunnioituksella tai tehdä kiireellä? Millä perusteilla jälkimmäisiä on pidetty perinteisesti ”huonona kielenä”? Mitä yhteisiä piirteitä niillä on? Tässä artikkelissa etsitään vastauksia näihin tavan adessiivia koskeviin kysymyksiin.

Artikkeli

Onko Tampere Eteläinen Etelä-Tampereella?

Pirjo Mikkonen

Miten pitäisi suhtautua viime aikoina yleistyneeseen nimityyppiin ”Hanko pohjoinen”? Suomen kielen lautakunta pohti kysymystä syksyllä 2002 nimistönhuoltaja Pirjo Mikkosen selvityksen pohjalta.

Artikkeli

Volgajoki on yksinkertaisesti Volga

Pirjo Mikkonen

Varsinkin ikivanhat suurten jokien ja järvien sekä vuorten nimet ovat usein yksiosaisia, niihin ei kuulu …

Kysyttyä

Ulkomaalainen ja ulkomainen

Riitta Eronen

Suomen kielen lautakunta käsitteli keväällä 2001 sanojen ulkomainen ja ulkomaalainen työnjakoa. Lautakunta katsoi, että sanakirjoissa ja kielioppaissa tähän asti esitetty kanta on liian yksioikoinen.

Artikkeli

Ohjeita kaksikielisten alueiden nimistönsuunnitteluun

Samuli Aikio, Sirkka Paikkala, Peter Slotte

Millaisia nimiä teille ja muille kohteille tulisi antaa kaksikielisillä alueilla? Miten luodaan kaksikielinen nimistö: voiko nimiä kääntää, pitääkö niitä mukauttaa vai säilyvätkö ne muuttumattomina molemmissa kielissä?

Artikkeli

Set-top boxista tv-sovitin

Raija Moilanen

Kun taannoin alettiin mainostaa television uudenlaista, digitaalista tuotanto- ja jakelutapaa, ilmestyi keskuuteemme myös englanninkielinen termi …

Kysyttyä