Siirry sisältöön

suositukset

Kielikäsityksestä kielenhuollon uusiin periaatteisiin

Harri Mantila

Kielenkäyttöä koskevat suositukset ja normit pohjautuvat kielenhuollon periaatteisiin. Mitä nämä periaatteet ovat, ja mitkä asiat niihin vaikuttavat? – Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitelmään.

Artikkeli

EU15 tai EU 15

Aino Piehl

Euroopan unionin tilastoissaan käyttämä lyhennetyyppi EU-15 (EU-25, EU-12 jne.) erottaa taulukoissa tai kuvioissa toisistaan tilastotiedot, …

Kysyttyä

Nimikemääritteiden (tittelien) taipuminen

Taru Kolehmainen

Tulisiko taivuttaa olympiakaupungin Ateenan vai olympiakaupunki Ateenan? Muun muassa tätä pohdittiin, kun suomen kielen lautakunta …

Suomen kielen lautakunta

Oppilaitosten nimet luonteviksi

Pirjo Mikkonen

Uusien oppilaitosten nimiä annettaessa poiketaan yhä useammin suomen kielelle ominaisista rakenteista. Ajan ilmiö on, että …

Suomen kielen lautakunta

Roomalaiset numerot substantiiveina

Taru Kolehmainen

Roomalaiset numerot (I, II, III, IV jne.) merkitsevät yleensä järjestyslukuja (’ensimmäinen’, ’toinen’,’ kolmas’, ’neljäs’ jne.). …

Suomen kielen lautakunta

Thaimaa taipuu Thaimaahan

Jaana Bister, Heikki Hurtta

Aasian katastrofin uutisoinnissa kuulee jatkuvasti toimittajien käyttävän muotoa ”Thaimaaseen”, joka kirveltää kielikorvaani. Kielikellon 2/1996 artikkelissa …

Kysyttyä

Suhuäänteiden š ja ž merkintä vierasnimissä

Suomen kielen omiin sanoihin kuuluu suhuäänteistä vain s, joten kaikki sanat, joissa esiintyvät suhuäänteet š …

Suomen kielen lautakunta

Sillamäestä Rannametsaan – virolaiset nimet suomen kielessä

Pirjo Mikkonen

Taivutetaanko virolaisia henkilön- ja paikannimiä kuten muitakin vieraskielisiä nimiä vai kuten vastaavia suomenkielisiä sanoja? Suomen kielen lautakunta on keväällä 2004 käsitellyt virolaisten nimien taivutusta ja antanut niistä uusia suosituksia.

Artikkeli

Rakkaudella – tavan adessiivista

Taru Kolehmainen

Miksi sellaiset ilmaukset kuin suurella vaivalla, puhua kovalla äänellä tai päästä helpolla tuntuvat korvaan paremmilta kuin esittää antaumuksella, suhtautua kunnioituksella tai tehdä kiireellä? Millä perusteilla jälkimmäisiä on pidetty perinteisesti ”huonona kielenä”? Mitä yhteisiä piirteitä niillä on? Tässä artikkelissa etsitään vastauksia näihin tavan adessiivia koskeviin kysymyksiin.

Artikkeli

Onko Tampere Eteläinen Etelä-Tampereella?

Pirjo Mikkonen

Miten pitäisi suhtautua viime aikoina yleistyneeseen nimityyppiin ”Hanko pohjoinen”? Suomen kielen lautakunta pohti kysymystä syksyllä 2002 nimistönhuoltaja Pirjo Mikkosen selvityksen pohjalta.

Artikkeli