suomen kielen lautakunta
Nimikemääritteiden (tittelien) taipuminen
Taru Kolehmainen
Tulisiko taivuttaa olympiakaupungin Ateenan vai olympiakaupunki Ateenan? Muun muassa tätä pohdittiin, kun suomen kielen lautakunta …
Taivutus ja johtaminen
Suomen kielen asemaa tieteen kielenä vahvistettava
Harri Mantila
Suomen kielen lautakunta on lukenut ilahtuneena opetusministeriön työryhmän mietintöä Tiede ja yhteiskunta, jossa puhutaan painokkaasti …
Suomen kielen lautakunta
Oppilaitosten nimet luonteviksi
Pirjo Mikkonen
Uusien oppilaitosten nimiä annettaessa poiketaan yhä useammin suomen kielelle ominaisista rakenteista. Ajan ilmiö on, että …
Suomen kielen lautakunta
Sillamäestä Rannametsaan – virolaiset nimet suomen kielessä
Pirjo Mikkonen
Taivutetaanko virolaisia henkilön- ja paikannimiä kuten muitakin vieraskielisiä nimiä vai kuten vastaavia suomenkielisiä sanoja? Suomen kielen lautakunta on keväällä 2004 käsitellyt virolaisten nimien taivutusta ja antanut niistä uusia suosituksia.
Suomen kielen lautakunta
Rakkaudella – tavan adessiivista
Taru Kolehmainen
Miksi sellaiset ilmaukset kuin suurella vaivalla, puhua kovalla äänellä tai päästä helpolla tuntuvat korvaan paremmilta kuin esittää antaumuksella, suhtautua kunnioituksella tai tehdä kiireellä? Millä perusteilla jälkimmäisiä on pidetty perinteisesti ”huonona kielenä”? Mitä yhteisiä piirteitä niillä on? Tässä artikkelissa etsitään vastauksia näihin tavan adessiivia koskeviin kysymyksiin.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Charles vai Kaarle?
Pirjo Mikkonen
Kokouksessaan 15.4.2002 suomen kielen lautakunta antoi suosituksen siitä, miten Euroopan tulevien monarkkien nimiä käytetään suomen …
Vieraskieliset nimet
Valtionhallinnon nimien alkukirjaimet
Pirjo Hiidenmaa
Valtion hallinto koostuu useanlaisista laitoksista, eivätkä laitosten nimet ole keskenään samanlaisia. Ei ole myöskään yhtä periaatetta, jonka mukaan nimien kirjoitusasu aina voitaisiin määrittää.
Hallinnon nimet
Kielenhuollon kevät
Riitta Eronen
Toukokuun lopussa Helsingissä vietettiin kielenhuollon kannalta kiinnostavia päiviä. Suomen kielen lautakunta kokoontui kolmivuotisjaksonsa viimeiseen istuntoon. …
Toimitukselta
Ovatko puhuttu ja kirjoitettu kieli erkaantuneet toisistaan?
Auli Hakulinen
Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 julkaistiin tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä (ks. Lue myös). Nyt tarjoamme lukijoillemme loput kaksi, joista ensimmäisessä professori Auli Hakulinen pohtii puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Toisessa lääketieteen sanastolautakunnan jäsen Tero Kivelä vastaa kysymykseen, voiko lääkäriä ymmärtää.
Yleiskieli ja puhekieli
Käännösnimien alkukirjainongelmia
Aino Piehl
Kansainvälistä yhteistyötä tehdään yhä enemmän, joten alkuaan vieraskielisten lautakuntien, sopimusten, ohjelmien ja monenlaisten yhteistyöelinten nimiä joudutaan suomentamaan tämän tästä. Eri kielten kirjoituskäytännöt poikkeavat toisistaan huomattavasti, ja lisäksi omienkin nimien kirjoittamisessa on horjuvuutta.
Hallinnon nimet