suomen kielen lautakunta
Ovatko puhuttu ja kirjoitettu kieli erkaantuneet toisistaan?
Auli Hakulinen
Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 julkaistiin tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä (ks. Lue myös). Nyt tarjoamme lukijoillemme loput kaksi, joista ensimmäisessä professori Auli Hakulinen pohtii puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Toisessa lääketieteen sanastolautakunnan jäsen Tero Kivelä vastaa kysymykseen, voiko lääkäriä ymmärtää.
Yleiskieli ja puhekieli
Kielenhuollon uudet haasteet
Harri Mantila
Nykyinen Suomen kielen lautakunta aloitti toimikautensa kesäkuussa 2000. Toimintansa jäntevöittämiseksi lautakunta laati toimintasuunnitelman, jossa listataan …
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Nykysuomi ja sen huolto
Suomen kielen lautakunta järjesti 11.10.2002 Helsingissä yleisölle seminaarin Nykysuomi ja sen huolto, jossa tarkasteltiin nykyisen …
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Suomen kielen lautakunnan suosituksia
Suomen kielen lautakunta on viime vuosina käsitellyt lukuisia adjektiiveja koskevia normeja. Tässä kootusti uusimmat.
Suomen kielen lautakunta
Periaatteista ruohonjuureen – Kielitoimiston arkea
Sari Maamies
Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 on julkaistu tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä ja numerossa 1/2003 loput kaksi.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Ohjeita kaksikielisten alueiden nimistönsuunnitteluun
Samuli Aikio, Sirkka Paikkala, Peter Slotte
Millaisia nimiä teille ja muille kohteille tulisi antaa kaksikielisillä alueilla? Miten luodaan kaksikielinen nimistö: voiko nimiä kääntää, pitääkö niitä mukauttaa vai säilyvätkö ne muuttumattomina molemmissa kielissä?
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Maksetaanko euroina vai euroissa?
Taru Kolehmainen
Euroaikaan siirtyminen on nostanut esiin vanhan kieliongelman: kumpaa sijamuotoa, essiiviä vai inessiiviä, tulisi käyttää valuuttojen muuntamiseen, valuutoilla maksamiseen tai vastaaviin yhteyksiin liittyvissä rahailmauksissa?
Rakenteet
Kielilautakuntien ensimmäinen yhteinen kokous
Taru Kolehmainen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tutkii ja huoltaa viittä kieltä: suomea, ruotsia, saamea, Suomen romanikieltä ja suomalaista viittomakieltä. Näillä kaikilla kielillä on myös oma kielilautakuntansa. Lautakunnat olivat vuoden 2000 lopussa ensi kertaa yhdessä koolla. Tapaamisesta kertoo kokouksessa kirjurina toiminut Taru Kolehmainen, joka on suomen kielen lautakunnan sihteeri.
Suomen kielen lautakunta
Yritysnimien oikeinkirjoitus
Suomen kielen lautakunta käsitteli kokouksessaan joulukuussa 2000 yritysnimien oikeinkirjoitusta ja antoi suosituksen julkisessa viestinnässä käytettävistä kirjoitustavoista.
Suomen kielen lautakunta
Maiden ja saarten nimien taivuttaminen
Sari Maamies, Raija Moilanen
Yhteiskunnalliset ja poliittiset muutokset heijastuvat myös nimiin, ja siksi niiden kirjoittamista koskevia suosituksia on syytä tarkastella uudestaan aika ajoin. Suomen kielen lautakunta käsitteli maiden, saarten ja saarivaltioiden nimien kirjoittamista viimeksi syksyllä 2000.
Paikannimet