suomen kielen lautakunta
Mitä kielilautakunnille kuuluu?
Taru Kolehmainen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa toimii viisi kielilautakuntaa. Niiden tehtävät ovat teoriassa samoja (päättää kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista kysymyksistä), mutta käytännössä hyvinkin vaihtelevia.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Uusia ohjeita lyhenteiden käyttöön
Riitta Eronen
Suomen kielen lautakunta käsitteli vuoden 2006 ensimmäisessä kokouksessaan lyhenteitä Aino Piehlin alustuksen ja ehdotusten pohjalta. …
Suomen kielen lautakunta
Kielipoliittinen seminaari
Miten kansainvälistyvässä tiedemaailmassa huolehditaan kansallisten kielten kehittämisestä? Tätä pohditaan lautakunnan järjestämässä seminaarissa 1. joulukuuta 2005. …
Suomen kielen lautakunta
Suhuäänteiden š ja ž merkintä vierasnimissä
Suomen kielen omiin sanoihin kuuluu suhuäänteistä vain s, joten kaikki sanat, joissa esiintyvät suhuäänteet š …
Suomen kielen lautakunta
Nimikemääritteiden (tittelien) taipuminen
Taru Kolehmainen
Tulisiko taivuttaa olympiakaupungin Ateenan vai olympiakaupunki Ateenan? Muun muassa tätä pohdittiin, kun suomen kielen lautakunta …
Suomen kielen lautakunta
Oppilaitosten nimet luonteviksi
Pirjo Mikkonen
Uusien oppilaitosten nimiä annettaessa poiketaan yhä useammin suomen kielelle ominaisista rakenteista. Ajan ilmiö on, että …
Suomen kielen lautakunta
Suomen kielen asemaa tieteen kielenä vahvistettava
Harri Mantila
Suomen kielen lautakunta on lukenut ilahtuneena opetusministeriön työryhmän mietintöä Tiede ja yhteiskunta, jossa puhutaan painokkaasti …
Suomen kielen lautakunta
Roomalaiset numerot substantiiveina
Taru Kolehmainen
Roomalaiset numerot (I, II, III, IV jne.) merkitsevät yleensä järjestyslukuja (’ensimmäinen’, ’toinen’,’ kolmas’, ’neljäs’ jne.). …
Suomen kielen lautakunta
Sillamäestä Rannametsaan – virolaiset nimet suomen kielessä
Pirjo Mikkonen
Taivutetaanko virolaisia henkilön- ja paikannimiä kuten muitakin vieraskielisiä nimiä vai kuten vastaavia suomenkielisiä sanoja? Suomen kielen lautakunta on keväällä 2004 käsitellyt virolaisten nimien taivutusta ja antanut niistä uusia suosituksia.
Vieraskieliset nimet
Vielä nykysuomesta ja sen huollosta. Ovatko puhuttu ja kirjoitettu kieli erkaantuneet toisistaan?
Auli Hakulinen
Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 julkaistiin tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä (ks. Lue myös). Nyt tarjoamme lukijoillemme loput kaksi, joista ensimmäisessä professori Auli Hakulinen pohtii puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Toisessa lääketieteen sanastolautakunnan jäsen Tero Kivelä vastaa kysymykseen, voiko lääkäriä ymmärtää.
Artikkeli