Siirry sisältöön

selkokieli

Ymmärrettävää kieltä erilaisille lukijoille

Leealaura Leskelä, Arto Mustajoki, Aino Piehl

Selkokielellä ja selkeällä kielellä on paljon yhteistä – jopa niin paljon, että ne joskus sekoitetaan toisiinsa. Nimitykset viittaavat kuitenkin eri kielimuotoihin. ​

Selkeä kieli ja selkokieli

Kynää pitelevä käsi ja Kelan lomake, jolla ilmoitetaan Suomeen muutosta.

”Puhutaanko yleensä liian monimutkasesti?”
Selkokielen puhumiseen voi antaa ohjeita ja vinkkejä, mutta ei sääntöjä

Leealaura Leskelä

Selkokieltä on kehitetty Suomessa ja muualla jo pitkään, mutta enimmäkseen kirjoitettuna kielimuotona. Puhutulle selkokielelle eli selkopuheelle on kuitenkin tarvetta, sillä monille puhuminen ja kielenkäyttö erilaisissa keskustelutilanteissa on vaikeaa. Millaista selkopuhe on, ja voiko puhuttua kieltä edes ohjeistaa?

Selkeä kieli ja selkokieli

Kielitaito on avain kotoutumiseen

Sari Maamies

Uuden kielen opiskelu avartaa maailmaa. On hauskaa, kun turistina voi kokeilla taitojaan vaikka kaupassa ja …

Toimitukselta

Selkokieltä Yleisradiossa 30 vuotta

Roni Lumerto, Aurora Salmi

Suuri joukko Suomessa asuvia ihmisiä tarvitsee selkokieltä. Suomenkielisen selkosisällön suurin tuottaja on Yleisradio. Ylen selkokielitoiminta käynnistyi 30 vuotta sitten, kun Suomi ja suomalaisuus alkoivat maailmanpoliittisen muutoksen myötä herättää uudenlaista kiinnostusta maailmalla.

Selkeä kieli ja selkokieli

Uudistettu selkokielen mittari arvioi tekstin selkokielisyyttä

Henna Kara

Selkokeskus on julkaissut selkokielen mittarista uudistetun version. Selkokielen mittari 2.0 on selkokielen asiantuntijoille ja kielentutkijoille kehitetty apuväline, jolla voi arvioida, vastaavatko teksti ja sen ulkoasu selkokielen kriteerejä. Mittari soveltuu parhaiten tietotekstien, kuten esitteiden, oppaiden ja viranomaisten verkkotekstien, tarkasteluun. ​​​​​​​

Kieli yhteiskunnassa

Kohti kohteliasta selkokieltä

Ella Airaksinen

Kohtelias teksti ei aliarvioi tai loukkaa lukijaansa. Suomen kielessä kohteliaisuus syntyy usein hienovaraisesti erilaisten tunnusten, päätteiden ja liitteiden avulla. Mutta miten kielellistä kohteliaisuutta voi luoda yksitulkintaisuuteen pyrkivissä selkoteksteissä, joissa on käytössä vain osa suomen kielen ilmaisuvoimasta?

Kieli käytössä

Viestintä on tärkeä osa kriisinhallintaa

Aino Piehl, Ulla Tiililä

Tavallisissa oloissa asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä viestintä säästää aikaa ja rahaa. On silti myös tilanteita, joissa hyvä viestintä on elintärkeää. Kriisioloissa viestinnän onnistuminen voi vaikuttaa jopa koko väestön selviytymiseen.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Mennään tunteisiin
ja puhutaan niistä yksinkertaisilla sanoilla

Mari Siiroinen, Heli Tissari, Ulla Vanhatalo

Kielten kesken on eroja siinä, miten tunteisiin viittaavia sanoja käytetään ja millaisia merkityksiä niillä on. Miten eri kielten puhujat voivat ymmärtää toisiaan tunteista puhuttaessa? Niin sanottua alkusanakieltä on esitetty keinoksi tunnesanojen merkityksen kuvailuun.

Kielimuodot

Selkokieltä kaikille

Liisa Raevaara

Selkeä, ymmärrettävä ja erilaiset vastaanottajat huomioiva kieli ei synny itsestään. Selkokielen edistämiseen ja kielen saavutettavuuden parantamiseen tarvitaan tietoa, harjoittelua ja yhteistyötä.

Julkaisuja

Mittaa selkokielestä

Leealaura Leskelä

Selkokeskus julkaisi tänä syksynä selkokielen mittarin, jolla voi arvioida tekstien selkokielisyyttä.

Selkeä kieli ja selkokieli