Siirry sisältöön

selkeä kieli

Klarspråk 2013

Aino Piehl

Seitsemäs pohjoismainen selkeän kielen konferenssi pidettiin 21.–22.11. Helsingissä. Sen järjestivät Kotimaisten kielten keskus ja Pohjoismaiden …

Selkeä kieli ja selkokieli

Virkakielenhuoltajat keskustelivat ymmärrettävyysstandardista

Aino Piehl

Tukholmassa järjestettiin 9.–11.6.2011 virkakielenhuoltajien PLAIN-kongressi. Kongressin takana on Plain Language Association International, kansainvälinen järjestö, joka …

Selkeä kieli ja selkokieli

Selkeän kielen edistäjät koolla

Laura Murto-Lindén

Maailmanlaajuinen mutta tiivishenkinen selkeän kielen järjestö PLAIN kokoontui Sydneyssä Australiassa 15.–17.10.2009. PLAIN eli Plain Language …

Selkeä kieli ja selkokieli

Virkakieli Meksikon

Aino Piehl

Virkakielen ymmärrettävyys herättää keskustelua, olipa kieli tai kielialue mikä hyvänsä. Kiinnostus on kuitenkin vaihdellut aikojen kuluessa heiluriliikkeen tavoin. Euroopassa heiluri oli vahvasti matkalla ylös 1970-luvulla, Latinalaisessa Amerikassa suunta sinne on nyt.

Virka- ja lakikieli

Selkeiden alkutekstien merkitys esille Suomen EU-puheenjohtajakaudella

Suomen kielen lautakunta katsoi 1.12.2006 esittämässään kannanotossa, että Suomen tulisi ottaa Euroopan unionin puheenjohtajakauden tavoitteisiinsa …

Suomen kielen lautakunta

Ymmällään verokielestä – ja sen ymmärtää

Vesa Heikkinen

Verotus on edelleen monimutkaista, ja niin verolomakkeita kuin niiden täyttöohjeitakin pidetään usein mutkikkaina ja vaikeaselkoisina. Mistä tällaiset tuntemukset kumpuavat? Miksi lomakkeiden ja ohjeiden tekstit tuskastuttavat? Eihän kukaan tahallaan tekee virkateksteistä kapulakielisiä?

Virka- ja lakikieli

Saanko eläkettä?

Annastiina Viertiö

Edellisessä Kielikellon numerossa  kerrottiin virkakielen selkeyttämistavoitteista ja mm. uudesta hallintolain kielipykälästä. Tässä kirjoituksessa pohditaan yhden esimerkin avulla, mikä tekee lakitekstistä vaikeaa.

Virka- ja lakikieli

”Kapulakieli” ja tekstin tehokkuus

Karoliina Luoto

Kun keskustellaan hyvästä virkatekstistä eli viranomaisen työssään kirjoittamasta tekstistä, puhutaan aina arvostuskysymyksistä. Lukijalähtöisyyden vaatimus on ollut viime aikoina paljon esillä, mutta mikä muu vaikuttaa virkateksteihin? Tätä pohtii yleisötekstejä opinnäytteessään tutkinut Karoliina Luoto.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Hallinnon kieli näkyy

Pirjo Hiidenmaa

Valtioneuvoston vuonna 1982 antama virkakielipäätös teki kielen näkyväksi hallinnossa. Se nosti esiin kielen merkityksen ja korosti, että kieli ei ole muun työn sivutuote. Siihen on erikseen kiinnitettävä huomiota, kirjoittamiseen on harjaannuttava, ja virastojen viestintää on kehitettävä suunnitelmallisesti.

Virka- ja lakikieli

Ei eurosuomea vaan suomea

Helena Rautala

Olin Luxemburgissa heinä-elokuussa 1995 opettamassa suomea EU-komission ja EU-parlamentin kääntäjille. Kotiuduttuani kävin läpi sanomalehtiä. Niitä …

Virka- ja lakikieli