säädöskieli
Säädöskielestä
Markku Tyynilä
Säädöskieli, se kieli jolla lait, asetukset ja muut säädökset kirjoitetaan, on tavallaan erikoiskieltä. Se poikkeaa kuitenkin monista muista erikoiskielistä siinä suhteessa, ettei sitä kirjoiteta vain alan asiantuntijoille vaan kaikelle kansalle. Valtion viranomaisten kielenkäytön parantamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen (497/82) mukaan säädökset on kirjoitettava siten, että niiden sisältö on vaikeuksitta ymmärrettävissä. Tästä syystä säädöskielen tulisi olla mahdollisimman lähellä yleiskieltä.
Artikkeli
Virkakieli ja oikeusturva
Kai Korte
”Kansalaisten on vaikea käyttää oikeuksiaan ja täyttää lainsäädännön heille asettamia velvollisuuksia, jos säädösten sekä viranomaisten päätösten ja asiakirjojen kieli on vaikeaselkoista.” Niin lausuu valtioneuvosto päätöksessään (497/82), jolla pyritään parantamaan viranomaisten kielenkäyttöä. Oikeuskansleri Kai Korte tarkasteli säädösten ja päätösten kieltä oikeusturvan kannalta ”Kieli ja virkakoneisto” -teemapäivänä (30.10.1982), jossa valtioneuvoston virkakielipäätöstä valaistiin eri näkökulmista. Oikeuskansleri on toisessa yhteydessä tähdentänyt, että ihmisten jokapäiväiseen elämään liittyvät säädökset olisi saatettava – tarvittaessa selityksin varustettuna – kaikkien kansalaisten ulottuville. Seuraavassa oikeuskansleri Kai Kortteen esitelmä kokonaisuudessaan. Väliotsikot ovat Kielikellon toimituksen.
Artikkeli
Mitä hyvältä lakitekstiltä vaaditaan?¹
Antti Kivivuori
Lait ovat yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineitä. Niillä ohjataan kansalaisten ja viranomaisten käyttäytymistä. Niillä siirretään kansantaloudessa syntyviä …
Virka- ja lakikieli