säädöskieli
Säädöskielen mies-loppuiset sanat
Kaisa Karppinen
Sukupuolen ja kielen suhteesta on eri näkemyksiä. Toisten mielestä kieli heijastaa ja luo eri tavoin sukupuolten välistä epätasa-arvoa, toisten mielestä kielellinen epätasa-arvo on myytti. Oltiinpa asiasta mitä mieltä tahansa, kielen maskuliinisuus ei ole vain yleiskielen piirre, vaan se on tavallista myös ajantasaisessa säädöskielessä.
Virka- ja lakikieli
Virasto leikkii kielellä
Salli Kankaanpää
Hallintolain 9. pykälässä säädetään hallinnon kielenkäytöstä: ”Viranomaisten on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.” Kaikki monitulkintaisuus ei kuitenkaan ole vastoin lain henkeä, vaan hallinnonkin teksteissä voi joskus leikitellä kielellä.
Virka- ja lakikieli
”Selkeyttä vain” – EU-kieleen
Aino Piehl
Euroopan unionissa on viime vuosina ryhdytty useaankin hankkeeseen, joilla yritetään parantaa hallinnon kielenkäyttöä ja tehdä teksteistä kiinnostavampia ja ymmärrettävämpiä. Syynä on sekä halu tehostaa EU:n toimintaa että tarve saada suuret kansalaisjoukot suhtautumaan siihen entistä myönteisemmin.
Virka- ja lakikieli
Juristille kieli on tekninen väline
Riitta Hyvärinen
Oikeusministeriön tarkastustoimistossa työskentelee väkeä, joka huoltaa lakikieltä. Toimiston päällikkö Markku Tyynilä kertoo työstään ja suhteestaan kieleen.
Kieli ja työelämä
Ylhäältä ohjatusta huollosta oman kuvan rakentamiseen
Seppo Tiihonen
Valtioneuvosto asetti syksyllä 1979 komitean, jonka tehtävä oli laatia ehdotuksia viranomaisten kielen parantamiseksi. Komitean mietintö ”Kieli ja virkakoneisto” ilmestyi vuonna 1981, ja vuonna 1982 valtioneuvosto antoi päätöksen toimenpiteistä valtion viranomaisten kielenkäytön parantamiseksi. Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Seppo Tiihonen tarkasteli tämän ns. virkakielipäätöksen suhdetta syntyaikansa ja nykyhetken hallintokäsitykseen kielitoimiston 11.2.1997 järjestämässä virkakieliseminaarissa.
Virka- ja lakikieli
Miten virkakieli on muuttunut 15 vuodessa?
Paavo Nikula
Valtioneuvoston vuonna 1979 asettaman virkakielikomitean puheenjohtajana toimi nykyinen kansanedustaja Paavo Nikula. Hän tarkastelee seuraavassa sitä, miten 15 vuoden takainen virkakielipäätös on toteutunut käytännössä. Kirjoitus perustuu esitelmään, jonka hän piti kielitoimiston järjestämässä virkakieliseminaarissa 11.2.1997.
Virka- ja lakikieli
Säädöskielen eurokunnosta
Inkaliisa Vihonen
Suomi liittyi Euroopan unioniin oikeastaan yllättävän nopeasti. Uuden tilanteen kaikkia vaikutuksia ei osattu arvioida etukäteen, tuskin osataan vieläkään. Arvaamattoman suuri vaikutus liittymisellä on myös kielenkäyttöömme. Eurosäännösten tuomia konkreettisia kielikysymyksiä tarkastelee tässä kirjoituksessa kielenkääntäjä Inkaliisa Vihonen, joka on tehnyt eurosuomea käsittelevän suomen kielen laudaturtutkielman Helsingin yliopistoon.
Virka- ja lakikieli
Kelan kieli puntarissa
Kaino Laaksonen
Viime vuoden elokuun alussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta valtioneuvoston virkakielipäätöksen voimaantulosta. Päätös perustui komiteanmietintöön Kieli …
Virka- ja lakikieli
Neljän vapauden kielellinen liikkuvuus
Jussi Kallio
Euroopan talousalueen luominen ja Suomen anomus Euroopan yhteisöön liittymiseksi ovat yhdessä synnyttäneet maamme historian suurimman …
Artikkeli
Virkakielen vinoumaa
Jussi Kallio
Runsas vuosi sitten sattui monelle silmään lehdestä pikku uutinen, jossa apulaisoikeuskanslerin kerrottiin muistuttaneen virkamiehiä selkeän …
Artikkeli