säädöskieli
Juristille kieli on tekninen väline
Riitta Hyvärinen
Oikeusministeriön tarkastustoimistossa työskentelee väkeä, joka huoltaa lakikieltä. Toimiston päällikkö Markku Tyynilä kertoo työstään ja suhteestaan kieleen.
Kieli käytössä
Miten virkakieli on muuttunut 15 vuodessa?
Paavo Nikula
Valtioneuvoston vuonna 1979 asettaman virkakielikomitean puheenjohtajana toimi nykyinen kansanedustaja Paavo Nikula. Hän tarkastelee seuraavassa sitä, miten 15 vuoden takainen virkakielipäätös on toteutunut käytännössä. Kirjoitus perustuu esitelmään, jonka hän piti kielitoimiston järjestämässä virkakieliseminaarissa 11.2.1997.
Artikkeli
Säädöskielen eurokunnosta
Inkaliisa Vihonen
Suomi liittyi Euroopan unioniin oikeastaan yllättävän nopeasti. Uuden tilanteen kaikkia vaikutuksia ei osattu arvioida etukäteen, tuskin osataan vieläkään. Arvaamattoman suuri vaikutus liittymisellä on myös kielenkäyttöömme. Eurosäännösten tuomia konkreettisia kielikysymyksiä tarkastelee tässä kirjoituksessa kielenkääntäjä Inkaliisa Vihonen, joka on tehnyt eurosuomea käsittelevän suomen kielen laudaturtutkielman Helsingin yliopistoon.
Artikkeli
Kelan kieli puntarissa
Kaino Laaksonen
Viime vuoden elokuun alussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta valtioneuvoston virkakielipäätöksen voimaantulosta. Päätös perustui komiteanmietintöön Kieli …
Artikkeli
Virkakielen vinoumaa
Jussi Kallio
Runsas vuosi sitten sattui monelle silmään lehdestä pikku uutinen, jossa apulaisoikeuskanslerin kerrottiin muistuttaneen virkamiehiä selkeän …
Artikkeli
Neljän vapauden kielellinen liikkuvuus
Jussi Kallio
Euroopan talousalueen luominen ja Suomen anomus Euroopan yhteisöön liittymiseksi ovat yhdessä synnyttäneet maamme historian suurimman …
Artikkeli
Kiiloja ja sokkeloita. Säädöskielen virke- ja lauserakenteen ongelmia
Asta Virtaniemi
Kielikellon viime numero oli kokonaan omistettu virkakielen huollolle. Jatkamme aiheen käsittelyä tässä ja ensi vuoden ensimmäisessä numerossa. Filosofian maisteri, oikeustieteen ylioppilas Asta Virtaniemi selvittelee seuraavassa vuoden 1989 säädöksissä havaitsemiaan kielen ongelmia.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Virkakieli ja oikeusturva
Kai Korte
”Kansalaisten on vaikea käyttää oikeuksiaan ja täyttää lainsäädännön heille asettamia velvollisuuksia, jos säädösten sekä viranomaisten päätösten ja asiakirjojen kieli on vaikeaselkoista.” Niin lausuu valtioneuvosto päätöksessään (497/82), jolla pyritään parantamaan viranomaisten kielenkäyttöä. Oikeuskansleri Kai Korte tarkasteli säädösten ja päätösten kieltä oikeusturvan kannalta ”Kieli ja virkakoneisto” -teemapäivänä (30.10.1982), jossa valtioneuvoston virkakielipäätöstä valaistiin eri näkökulmista. Oikeuskansleri on toisessa yhteydessä tähdentänyt, että ihmisten jokapäiväiseen elämään liittyvät säädökset olisi saatettava – tarvittaessa selityksin varustettuna – kaikkien kansalaisten ulottuville. Seuraavassa oikeuskansleri Kai Kortteen esitelmä kokonaisuudessaan. Väliotsikot ovat Kielikellon toimituksen.
Artikkeli
Säädöskielestä
Markku Tyynilä
Säädöskieli, se kieli jolla lait, asetukset ja muut säädökset kirjoitetaan, on tavallaan erikoiskieltä. Se poikkeaa kuitenkin monista muista erikoiskielistä siinä suhteessa, ettei sitä kirjoiteta vain alan asiantuntijoille vaan kaikelle kansalle. Valtion viranomaisten kielenkäytön parantamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen (497/82) mukaan säädökset on kirjoitettava siten, että niiden sisältö on vaikeuksitta ymmärrettävissä. Tästä syystä säädöskielen tulisi olla mahdollisimman lähellä yleiskieltä.
Artikkeli