Siirry sisältöön

puhekieli

Erissä maailmoissa – voiko eri-sana taipua?
voiko eri-sana taipua?

Reeta Östberg

Yleiskielessä sana eri esiintyy substantiivin edellä eikä sitä taivuteta (esimerkiksi eri syistä). Sanaa käytetään kuitenkin myös suositusten vastaisesti (merkitys on eri, erillä tavalla).

Taivutus ja johtaminen

Muistikirja, johon on kirjoitettu "vaikka vaikuttava aine olisi eri?", "erillä tavoin onnellinen" ja "otsikon fontti on eri kuin". Kuvan alareunassa on kynää pitelevä käsi.

Muotokirjoa yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Usein kuulee väitettävän, että valtakunnan ykkösuutisoijienkin teksteissä on monenlaisia yleiskielen suositusten vastaisia piirteitä. Milloin on väärää persoonaa, milloin väärää lukua tai sijamuotoa. Johtuvatko poikkeamat vain puhekielestä? Eikö yleiskieltä enää opita? Pitäisikö normeja väljentää?

Talkoohavaintoja

Valkoinen bichon frisé -rotuinen koira.

Murteet suomalaisessa Youtubessa

Anna Sundqvist

Suomalainen puhekieli yhtenäistyy, ja moni on huolissaan murteiden tasoittumisesta. Sosiaalisen median kentällä murteet kuitenkin näkyvät ja kuuluvat, joskaan eivät aivan samalla tavoin kuin perinteisissä medioissa. Millaisia tehtäviä murteilla on videopalvelu Youtubessa? ​​​​​​

Murteet ja slangi

Yleiskieli, puhekieli, murre
Kielimuodot kielenhuollon oppaissa

Henna Leskelä

Kielenhuollon opaskirjat vilisevät erilaisiin kielenkäytön muotoihin viittaavia ilmauksia. Eniten huomiota oppaissa saavat yleiskieli ja puhutun kielen muodot. Näitä käsitteitä tarvitaan kielenohjailun kohteen jäsentämiseen ja rajaamiseen, jotta kielenkäytöstä ylipäätään voi antaa ohjeita.

Yleiskieli ja puhekieli

Monikot syövät yksikköä
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty runsaasti havaintoja ilmauksista, joissa on käytetty monikkomuotoista verbiä odotuksenmukaisen yksikön sijasta: ”kaksi lasta lähtevät”, ”hoitajat ovat rokotettu”. Kiintoisaa ilmiössä on esimerkiksi se, että se leviää kirjallisen mallin kautta eikä ole lähtöisin puhutusta kielestä. Yleensähän vaikutussuunta on päinvastainen: puhekieli ja puhekielisyyksiä sisältävä kirjoittelu heijastaa piirteitään asiateksteihinkin.

Talkoohavaintoja

Taas tää peli lagaa!

Hanna Virtakangas

Kysymys Jos videopelimaailma ei ole ennestään tuttu, voivat videopelaajien keskustelut kuulostaa silkalta heprealta. Lisäksi termistö …

Kielivoimistelua

Tunniste, ”läpyskä” ja ”lätkä”

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Mikä on yleiskielen mukainen, asiatekstiin sopiva nimitys monitoimilaitteen ”läpyskälle” eli sille pienelle, litteälle esineelle, …

Sananvalinta

Monitoimilaite ja käsi, joka pitelee tunnistetta lukijalla.

Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa

Pirkko Nuolijärvi

Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 käynnistyi tutkimushanke, jossa tarkastellaan kielimaisemaamme elämäkertojen valossa. Tavoitteena on tehdä tutuksi eritaustaisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia, vahvistaa vähemmistökielisten ihmisten näkyvyyttä ja vähentää toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.

Yleiskieli ja puhekieli

Kaupunkilaiskieltä ja kyökkisuomea Aleksis Kiven komedioissa

Petri Lauerma

Aleksis Kiveä on perinteisesti pidetty etenkin maaseudun kuvaajana ja itsekin maalaisena, olihan hän Nurmijärvellä syntynyt. Suuren osan elämästään Kivi vietti kuitenkin Helsingissä, jonka puhekieli ja silloinen enemmistökieli ruotsi tulivat hänelle tutuiksi, jälkimmäinen jo koulukielenä.

Yleiskieli ja puhekieli

Kieli muuttuu
rikkautta vai rappiota?

Riitta Korhonen, Hanna Lappalainen

Mitä mieltä ollaan kielen muuttumisesta, asiatekstien puhekielisyyksistä ja yleiskielen normeista? Kommentoivatko kielen asiantuntijat ja maallikkokielenkäyttäjät kieltä samalla tavalla? Tarkoittavatko he aina edes samaa asiaa puhuessaan kielestä? – Näitä kysymyksiä pohdimme kesällä 2013 toteutetun kyselyn tulosten valossa.

Tunteet ja asenteet