possessiivisuffiksit
Muotokirjoa yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Usein kuulee väitettävän, että valtakunnan ykkösuutisoijienkin teksteissä on monenlaisia yleiskielen suositusten vastaisia piirteitä. Milloin on väärää persoonaa, milloin väärää lukua tai sijamuotoa. Johtuvatko poikkeamat vain puhekielestä? Eikö yleiskieltä enää opita? Pitäisikö normeja väljentää?
Kielimuodot
Poika nimeltä Päivi
Henna Leskelä
Kysymys Voiko sanoa mies nimeltä Hannu, vai onko vain mies nimeltään Hannu suosituksen mukainen vaihtoehto? …
Rakenteet
Omistusliitteiden liikakäyttöä
Riitta Korhonen
Kysymys: Mikä muoto on autoaansa lauseessa Hän myi autoaansa? Eikö siinä toinen omistusliite ole liikaa? …
Kysyttyä
Taiteilija ja tyttärensä
Riitta Eronen
Kysymys: Onko oikein käyttää sellaista (mm. lehtien kuvateksteissä yleistä) rakennetta kuin ”Virtanen ja vaimonsa”, ”taiteilija …
Kysyttyä
Tekemäni matka: omistusliitteen tarve ja paikka
Sari Maamies
Kysymys: Seuraavanlaisia rakenteita (ns. agenttirakenteita) tapaa virallisissakin asiayhteyksissä: – – hänen viimeinen sotatoimialueelle tekemä matkansa. …
Kysyttyä
Taloaan vai taloansa?
Elina Heikkilä
Kysymys: Mitä eroa on omistusliitteillä ilmauksissa Ministeri myy taloaan ja taloansa? Onko kumpikin oikein? Vastaus: …
Kysyttyä
Johtaja ja vaimonsa – eräs 3. persoonan omistusliitteen ongelma
Marjatta Palander
”Riku ja kihlattunsa Jonna”, ”Mikko ja veljensä Olli” – tällaiset omistusliiterakenteet ovat tuttuja etenkin naistenlehtien kuvateksteistä. Kielenhuoltokirjallisuudessa niitä ei ole pidetty suositeltavina. Mikä on nykykielenhuollon kanta ja mihin laajempaan yhteyteen tällaiset omistusliiterakenteet liittyvät?
Artikkeli
Suomen kielen lautakunnan suositus
Sari Maamies
Eri aikojen kielenhuoltajat ovat suhtautuneet mies ja vaimonsa -tyyppiseen omistusliiterakenteeseen kielteisesti; sitä ei ole pidetty …
Artikkeli
”Meidänkin kannalta paras ratkaisu” – sanomalehtikielen omistusliitteistä
Anne-Mari Varjonen
Puhekielessä ja kaunokirjallisuudessakin yleinen omistusliitteettömyys ei kuulu norminmukaiseen yleiskieleen. Mutta noudatetaanko normia vai onko omistusliitteettömyys jo hivuttautumassa yleiskielen käyttöalueelle? Entä miten sujuvat kirjoittajilta omistusliitteen viittaussuhteet? Tämä artikkeli pohjautuu Anna-Mari Varjosen kongruenssia käsittelevään pro gradu -tutkielmaan, jossa hän tarkasteli muun muassa omistusliitteen käytön ongelmia sanomalehtikielessä.
Artikkeli
Kielenkäytön pulmia. Naistenlehtien ”Aatami ja emäntänsä”
Esko Koivusalo
Kielikellossa 2/1978(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) kiinnitettiin huomiota hänen-sanan poisjättöön sellaisissa lauseissa kuin ”Rehbinderin …
Artikkeli