Siirry sisältöön

possessiivisuffiksit

Muotokirjoa yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Usein kuulee väitettävän, että valtakunnan ykkösuutisoijienkin teksteissä on monenlaisia yleiskielen suositusten vastaisia piirteitä. Milloin on väärää persoonaa, milloin väärää lukua tai sijamuotoa. Johtuvatko poikkeamat vain puhekielestä? Eikö yleiskieltä enää opita? Pitäisikö normeja väljentää?

Talkoohavaintoja

Valkoinen bichon frisé -rotuinen koira.

Poika nimeltä Päivi

Henna Leskelä

Kysymys Voiko sanoa mies nimeltä Hannu, vai onko vain mies nimeltään Hannu suosituksen mukainen vaihtoehto? …

Rakenteet

Omistusliitteiden liikakäyttöä

Riitta Korhonen

Kysymys: Mikä muoto on autoaansa lauseessa Hän myi autoaansa? Eikö siinä toinen omistusliite ole liikaa? …

Kysyttyä

Taiteilija ja tyttärensä

Riitta Eronen

Kysymys: Onko oikein käyttää sellaista (mm. lehtien kuvateksteissä yleistä)  rakennetta kuin ”Virtanen ja vaimonsa”, ”taiteilija …

Rakenteet

Tekemäni matka: omistusliitteen tarve ja paikka

Sari Maamies

Kysymys:  Seuraavanlaisia rakenteita (ns. agenttirakenteita) tapaa virallisissakin asiayhteyksissä:  – – hänen viimeinen sotatoimialueelle tekemä matkansa. …

Kysyttyä

Taloaan vai taloansa?

Elina Heikkilä

Kysymys: Mitä eroa on omistusliitteillä ilmauksissa Ministeri myy taloaan ja taloansa? Onko kumpikin oikein? Vastaus: …

Kysyttyä

Johtaja ja vaimonsa – eräs 3. persoonan omistusliitteen ongelma

Marjatta Palander

”Riku ja kihlattunsa Jonna”, ”Mikko ja veljensä Olli” – tällaiset omistusliiterakenteet ovat tuttuja etenkin naistenlehtien kuvateksteistä. Kielenhuoltokirjallisuudessa niitä ei ole pidetty suositeltavina. Mikä on nykykielenhuollon kanta ja mihin laajempaan yhteyteen tällaiset omistusliiterakenteet liittyvät?

Artikkeli

Suomen kielen lautakunnan suositus

Sari Maamies

Eri aikojen kielenhuoltajat ovat suhtautuneet mies ja vaimonsa -tyyppiseen omistusliiterakenteeseen kielteisesti; sitä ei ole pidetty …

Artikkeli

”Meidänkin kannalta paras ratkaisu” – sanomalehtikielen omistusliitteistä

Anne-Mari Varjonen

Puhekielessä ja kaunokirjallisuudessakin yleinen omistusliitteettömyys ei kuulu norminmukaiseen yleiskieleen. Mutta noudatetaanko normia vai onko omistusliitteettömyys jo hivuttautumassa yleiskielen käyttöalueelle? Entä miten sujuvat kirjoittajilta omistusliitteen viittaussuhteet? Tämä artikkeli pohjautuu Anna-Mari Varjosen kongruenssia käsittelevään pro gradu -tutkielmaan, jossa hän tarkasteli muun muassa omistusliitteen käytön ongelmia sanomalehtikielessä.

Artikkeli

Kielenkäytön pulmia. Naistenlehtien ”Aatami ja emäntänsä”

Esko Koivusalo

Kielikellossa 2/1978(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) kiinnitettiin huomiota hänen-sanan poisjättöön sellaisissa lauseissa kuin ”Rehbinderin …

Artikkeli