Siirry sisältöön

nimistönsuunnittelu

Kansainvälisyyden tavoittelua lainsäädännöstä piittaamatta

Ulla Onkamo

Julkishallinnon englanninkieliset nimet saavat kansalaisilta lähes poikkeuksetta pyyhkeitä, mutta silti englantia halutaan käyttää. Millaisia englanninkielisiä nimiä julkishallinnossa on viime vuosina annettu ja miten ne suhteutuvat lainsäädäntöön?

Nimet

Pasi Kuikka Tikkurilan kirkossa
Vuoden nimi -menestyjien tarkastelua

Lasse Hämäläinen

Vuoden nimi -palkinnon voittajia ja finalisteja tarkastellessa käy ilmi, että nimiasiantuntijoihin vetoaa kotimaisten kielten käyttö ja valintojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Nimet

Osoitekyltti Liisankadun ja Unioninkadun kulmassa. Vieressä jalankulkijoiden liikennevalo vihreänä, yllä kellastuva lehtipuu.

Hyvä viranomaisen verkkotunnus yhdistyy selvästi viranomaisen nimeen

Ulla Onkamo

Toimivat verkkosivut ovat sähköisen viestinnän kulmakivi. Niitä varten viranomainen tarvitsee verkkotunnuksen tai -tunnuksia. Lainsäädäntö ei aseta verkkotunnuksille erityisiä vaatimuksia, mutta hyvin suunniteltu tunnuskokonaisuus voi lisätä luottamusta organisaatioon ja edistää palvelujen löytymistä.

Nimet

Suosituksia hyvinvointialueiden nimien käyttöön

Ulla Onkamo

Hyvinvointialueiden viestinnästä ei ole laadittu valtioneuvostossa valtakunnallista ohjetta. Viranomaisten olisi kuitenkin tärkeää tehdä viestinnän suunnittelussa yhteistyötä, jotta uusi hallinnon taso hahmottuisi asiakkaille ongelmitta ja sen palvelut olisivat saavutettavia. Tähän kirjoitukseen on koottu Kotimaisten kielten keskuksen suosituksia hyvinvointialueiden nimiin liittyvistä viestinnällisistä ratkaisuista.

Nimet

Tasapainoilua nimistönsuunnittelussa: myyviä mielikuvia vai ajattomia periaatteita?

Mikko Sandström

Nimistönsuunnittelijan työhön vaikuttavat niin kunnan viranomaiset ja päättäjät kuin asukkaatkin. Huomioon on otettava myös suunniteltava alue. Nimistönsuunnittelun yleisperiaatteita ei aina voida tai haluta noudattaa.

Nimet

Muistonimien suunnittelu 2000-luvulla

Laura Ukskoski

Mathilda Wreden kuja, Tom of Finlandin aukio ja Essonpuisto ovat kaikki 2000-luvun Suomessa suunniteltuja kaavanimiä. Niiden ensisijaisena tehtävänä on yksilöidä tarkoitteensa ja helpottaa paikkojen löytämistä, mutta sen lisäksi nämä nimet toimivat muistomerkkeinä ja yhteiskunnallisina kannanottoina.

Nimet

Asutko Räntämäessä tai Halisissa? – Asuinalueiden nimet

Elina Wihuri

Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemasta Asutusnimihakemistosta voi hakea tietoa asutusnimien taivutuksesta, kirjoitusasuista ja rinnakkaisnimistä. Kielikellossa 2/2017 kerrottiin kylännimistä, tässä kirjoituksessa keskitytään taajama-asutusalueiden nimiin.

Nimet

Mikä ihmeen UNGEGN?
50 vuotta kansainvälistä paikannimityötä

Ulla Onkamo

YK:n asiantuntijaryhmä työskentelee toimivan paikannimistön puolesta.

Nimet

Petäjäinen ja Kajhället – saarten osoitenimien suunnittelu

Elina Wihuri

Myös saaret tarvitsevat osoitteen, jotta asukasta tai mökkiläistä etsivät löytävät perille. Millaisia periaatteita osoitenimien suunnittelussa olisi hyvä noudattaa? Tämä kirjoitus on jatkoa Kielikellossa 2/2011 julkaistuun kirjoitukseen ”Sama nimi kahdessa paikassa – ongelmia osoitteessa”.

Nimet

Historiaa ja kaukokaipuuta kaupungin nimissä

Riitta Eronen, Johanna Lehtonen

Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen on vastannut nimistönsuunnittelijan työtä koskeviin kysymyksiin Kielikellossa kymmenen vuotta sitten (ks. Lue myös). Helsinki kasvaa kohisten, ja nimiä tarvitaan yhä enemmän. Mitä nyt kuuluu nimistönsuunnitteluun?

Kieli käytössä