murteet
Mies kunnasten ja laaksoen
piirteitä Aleksis Kiven kielestä
Jaakko Yli-Paavola
Kun lukee Aleksis Kiveä, käy vähän väliä niin, että ajatus häiriintyy: huomio kiinnittyy hänen erikoiseen kieleensä. Kyse ei ole vain sanoista vaan kokonaisista rakenteista ja sanomisen tavoista.
Vanha kirjakieli
Letut, blinit ja krepit – hyvällä on monta nimeä
Maija Länsimäki
Miten nimitetään löysästä taikinasta hellalla, uunissa tai avotulella kypsennettyä ohutta, pyöreätä paistosta? Niin reseptit kuin nimityksetkin vaihtelevat sekä alueittain että uusien ruokakulttuurien myötä.
Murteet ja slangi
Murteet ja kirkko
Matti Vilppula
Suomen murteiden sanakirjan vasta ilmestyneessä seitsemännessä osassa on pelkästään ki- ja ko-alkuisia sanoja, niiden joukossa …
Murteet ja slangi
Kaltoin kohdeltu sanajäänne
Matti Räsänen
Fraasissa kohdella kaltoin esiintyy suomen yleiskielessä muuten tuntematon sana kaltoin. Mistä se on peräisin? Kysymystä tarkastelee Matti Räsänen, joka jo aiemmin on selvitellyt fraaseja entistä ehompi, harva se päivä ja mennä mönkään.
Sanonnat ja fraasit
Sisilisko
Kirsti Aapala
Sisilisko-nimelle on eri kielissä monia erilaisia äänteellisiä muunnoksia. Myös suomen kielen murteissa ja vanhassa kirjallisuudessa sisiliskoa tarkoittavasta sanasta on käytetty kymmeniä eri variantteja.
Sanojen taustaa
Karjala
Marja Torikka
Mistä puhutaan, kun puhutaan Karjalasta? Maantieteellisen Karjalan lisäksi myös kieltä tai murretta tarkoittava karjala aiheuttaa hämmennystä. Karjalan kielen sanakirjan toimittaja Marja Torikka selventää seuraavassa erityisesti kieliin ja murteisiin liittyviä käsitteitä, mutta ohessa selittynevät osittain myös paikannimet.
Asukkaiden ja kielten nimitykset
Käytännön ohjeita alkukirjaimen valintaan
Riitta Eronen, Raija Moilanen
Tämän numeron kirjoituksissa on käsitelty alkukirjaimen valintaan liittyviä kysymyksiä eri näkökulmista. Tässä esitetään vielä aivan tiiviisti tärkeimpiä perusohjeita ja esimerkkejä. Lehden lopussa on lisäksi hakemisto, jossa on viittauksia paitsi asiakokonaisuuksiin myös yksittäisiin nimiin ja muihin sanoihin.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Puun taimenia
Heikki Hurtta
Suomen yleiskielessä sana taimen merkitsee ainoastaan erästä lohikalaa; tämä merkitys mainitaan Suomen kielen perussanakirjassa ja …
Merkitys
Murteenseuruuta Alatorniolla
Marjo Rauhala
Miten eri puolilla Suomea puhutaan nykyisin? Kun ihmiset muuttavat paikkakunnalta toiselle, säilyykö kieli? Entä vaikuttaako …
Murteet ja slangi
”Viestinjuoksuvirheiden taimenia”
Osmo Ikola
Kielikellon numerossa 2/2002 oli Heikki Hurtan lyhyt kirjoitus taimen-sanan käytöstä merkityksessä ’taimi’. Ehkä minun sopii …
Merkitys