murteet
Kirjoitettua murretta
Aila Mielikäinen
Murteiden suosio on vaihdellut eri aikoina yhteiskunnallisen ja kulttuurisen tilanteen mukaan. Tästä syystä kannattaa tarkastella …
Murteet ja slangi
Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä
Harri Mantila
Pohjois-Ruotsissa puhuttavasta suomesta kehittynyt meänkieli on saanut virallisen vähemmistökielen aseman Ruotsissa. Murteen ja kielen rajaa on mahdoton määritellä, sillä se on paitsi kielitieteellinen myös vahvasti poliittinen kysymys. Viime kädessä on kyse ihmisten oikeudesta omaan identiteettiin ja kulttuuriin.
Vähemmistökielet
Sinä ja suomalaiset: yksikön toisen persoonan yleistävästä käytöstä
Eeva-Leena Seppänen
Tekijän suora ilmaiseminen voidaan välttää muutenkin kuin passiiviksi nimitetyllä verbinmuodolla. Yksi nykyisin ilmeisesti yleistyvä tapa on yksikön toisen persoonan käyttö, ”sä-passiivi”. Sitä on pidetty englannin kielen vaikutuksena, mutta näyttääpä sillä olevan vanhat kotoperäisetkin juuret.
Verbit
Ostoskeskus Puhoksen tarina
Taru Kolehmainen
”Puhoksen ostoskeskuksesta kaikki kätevästi. Puotinharjun Puhos Oy palvellut jo vuodesta 1965.” Näin mainostaa itseään helsinkiläinen ostoskeskus, jonka nimi kiinnittää huomiota. Paikannimiluettelon mukaan puhos on kylännimi itärajan tuntumassa Kiteellä. Mutta mitä yhteistä voi olla jollakin kaukaisella kylännimellä ja ostoskeskuksella?
Sanojen taustaa
Sormet sormien lomahan
Kirsti Aapala
Monet ruumiinosien nimityksistä kuuluvat suomen kielen vanhimpaan omaperäiseen sanastoon. Ikää näille sanoille kertyy ainakin 7 …
Sanojen taustaa
Johtaja ja vaimonsa – eräs 3. persoonan omistusliitteen ongelma
Marjatta Palander
”Riku ja kihlattunsa Jonna”, ”Mikko ja veljensä Olli” – tällaiset omistusliiterakenteet ovat tuttuja etenkin naistenlehtien kuvateksteistä. Kielenhuoltokirjallisuudessa niitä ei ole pidetty suositeltavina. Mikä on nykykielenhuollon kanta ja mihin laajempaan yhteyteen tällaiset omistusliiterakenteet liittyvät?
Rakenteet
Kelirikko ja tilanrikkaus
Raimo Jussila
Entisaikojen elämä rytmittyi vahvasti vuodenaikojen mukaan. Oli kiihkeän toiminnan kausia ja toisaalta joutilaampia luppoaikoja. Keväin …
Murteet ja slangi
Kierrä kirjakielen mutkat, jos käännät murteelle
Leena Sarvas
Viime syksynä tuli markkinoille kokonaan savon murteella kirjoitettu Asterix-sarjakuvavihko. Se on Suomessa uusi aluevaltaus, mutta esimerkiksi Saksassa murteella kirjoitettuja sarjakuvavihkoja on julkaistu jo useampia. Kaikkinaiseen murteella kirjoittamiseen mutta erityisesti tällaiseen murteelle ”kääntämiseen” sisältyy omat ongelmansa, joiden ratkaisemiseksi joudutaan pohtimaan kahden kielimuodon, murteen ja yleiskielen, ominaispiirteitä ja suhdetta toisiinsa. – Leena Sarvas työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa; hän osallistui taannoisen Asterixin savonnoskilpailun arviointiin.
Murteet ja slangi
”Myös slangi on osa minun kielestäni”
Pirjo Kananen
Puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta keskustellaan luultavasti kaikkialla siellä, missä vain on käytössä kirjoitettu kielimuoto. Suhtautuminen yleiskieleen, murteisiin ja slangiin on myös kulttuurikohtaista. Suomessa murteet ja slangi tuntuvat olevan tällä hetkellä muodissa, ja vapaan puhekielen käyttö julkisissa tilanteissa on yleistynyt. Kaikkialla tilanne ei ole sama; seuraavassa liettualainen näkökulma.
Murteet ja slangi
Arvoituksellinen sikapiikki
Kirsti Aapala
Kirsti Aapala kirjoitti Kielikellossa 1/1992 (ks. Lue myös) morsiusneidon ja sulhaspojan lukuisista nimityksistä suomen murteissa. Yksi kirjoituksessa mainittu omalaatuinen morsiusneidon nimitys on sikapiikki, jonka alkuperä on hämärä. Kielikellon lukija Seija Immanen on kysynyt, onko sanasta saatu sittemmin lisää tietoa. Suomen sanojen alkuperä -teoksen toimittaja tutkija Kirsti Aapala on nyt selvittänyt sikapiikin arvoitusta.
Sanojen taustaa