murteet
Nauhoitearkisto 50-vuotias
Heidi Partanen
Suomen kielen nauhoitearkisto juhlisti merkkivuottaan tieteellisellä seminaarilla 17.4.2009 Helsingissä. Nykyisin Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen kuuluvan Suomen …
Murteet ja slangi
Kohtalo lusikassa
Pauliina Peltokorpi
Nykykielessä kohtalo on sanakirjan mukaan ’se mikä väistämättä tapahtuu jollekulle, hänen osansa’. Kohtalon voi sanonnan mukaan ”ottaa omiin käsiinsä” eli voi vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu, mutta lusikkaan ei nykykielen kohtalo mahdu.
Murteet ja slangi
Maakravun murheenkryyni
Heikki Hurtta
Suomen murteiden sanakirjan toimittajan aineslähteenä on Suomen murteiden sana-arkisto, jonne kootut murresanatiedot ovat sanakirjantoimittajan työn perusta. Sanakirjan artikkelissa esitetään sanan merkitykset, käyttötavat ja murreasut. Ennen kuin sana-artikkeli on valmis, on ratkaistava monta kysymystä. Esimerkkinä ovat kr-alkuiset sanat.
Murteet ja slangi
Länttä ja itää – suomen murteiden ryhmittelyä
Heikki Hurtta
Kansalla on omat käsityksensä murteista, niiden puhuma-alueista ja nimityksistä, kuten edellä olevasta Marjatta Palanderin kirjoituksesta …
Murteet ja slangi
Itäsuomalaisten ja stadilaisten murrekäsityksiä
Marjatta Palander
Suomalaisilla on asuinpaikasta riippumatta paljolti samanlaisia mielikuvia eri alueilla puhuttavista murteista. Tämä käy ilmi 1990-lopulla …
Murteet ja slangi
Murteet eivät ole kadonneet
Sari Maamies
Vielä muutama vuosikymmen sitten ennustettiin, että aluemurteemme kuolevat ja kansan kielenkäyttö yhtenäistyy kohti eteläsuomalaista kielenmallia. …
Toimitukselta
Murresanakirjojen naiset ja miehet
Outi Toijanniemi
Suomessa on viime vuosina julkaistu useita kansanomaisia murresanakirjoja, jotka kuvaavat sekä laajempien murrealueiden että yhden …
Murteet ja slangi
Mies kunnasten ja laaksoen
piirteitä Aleksis Kiven kielestä
Jaakko Yli-Paavola
Kun lukee Aleksis Kiveä, käy vähän väliä niin, että ajatus häiriintyy: huomio kiinnittyy hänen erikoiseen kieleensä. Kyse ei ole vain sanoista vaan kokonaisista rakenteista ja sanomisen tavoista.
Vanha kirjakieli
Käytännön ohjeita alkukirjaimen valintaan
Riitta Eronen, Raija Moilanen
Tämän numeron kirjoituksissa on käsitelty alkukirjaimen valintaan liittyviä kysymyksiä eri näkökulmista. Tässä esitetään vielä aivan tiiviisti tärkeimpiä perusohjeita ja esimerkkejä. Lehden lopussa on lisäksi hakemisto, jossa on viittauksia paitsi asiakokonaisuuksiin myös yksittäisiin nimiin ja muihin sanoihin.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Letut, blinit ja krepit – hyvällä on monta nimeä
Maija Länsimäki
Miten nimitetään löysästä taikinasta hellalla, uunissa tai avotulella kypsennettyä ohutta, pyöreätä paistosta? Niin reseptit kuin nimityksetkin vaihtelevat sekä alueittain että uusien ruokakulttuurien myötä.
Murteet ja slangi