merkitys
Puun taimenia
Heikki Hurtta
Suomen yleiskielessä sana taimen merkitsee ainoastaan erästä lohikalaa; tämä merkitys mainitaan Suomen kielen perussanakirjassa ja …
Merkitys
”Viestinjuoksuvirheiden taimenia”
Osmo Ikola
Kielikellon numerossa 2/2002 oli Heikki Hurtan lyhyt kirjoitus taimen-sanan käytöstä merkityksessä ’taimi’. Ehkä minun sopii …
Merkitys
Liipaisin ja laukoa
Paavo Pulkkinen
Kuvailmaukset kuuluvat kieleen, mutta niiden kanssa pitää olla tarkkana. Otetaanpa puheeksi kaksi ampumiseen liittyvää sanaa, joiden käyttö antaa aihetta kriittisiin huomautuksiin.
Sananvalinta
Tekijät ja lukijat tekstien välissä
Vesa Heikkinen
Viranomaisten tekstejä on syytetty vaikeaselkoisiksi ja kapulakielisiksi. Syitä on etsitty virkakielen tyypillisistä piirteistä, mm. monimutkaisista lauserakenteista. Mikään rakenne tai teksti ei kuitenkaan synny tyhjästä. Nykyiset tekstintutkijat kysyvätkin, voiko tekstin ymmärtää, jos ei tiedä, mikä on sen suhde toisiin teksteihin ja miksi teksti on tehty? Tekstien väliseen merkitysten pöheikköön eksyy joskus niin tekstin tekijä kuin lukijakin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Suomi ei ole menossa Natoon, päinvastoin
Lassi Koponen, Sari Maamies
Kun kielikorva herkistyy jollekin ärsykkeelle, tästä vaikutuksesta voi tiheään toistuvana kehittyä harminpaikka. Alkaa pistellä korvassa, …
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Oletko ystävä, tuttava vai kaveri?
Mirja Pitkänen
Sanastontutkimus on vanha ja perinteikäs kielentutkimuksen ala. Kielen sanat eivät ole irrallisia yksiköitä, vaan ne muodostavat erilaisia kenttiä, joissa sanojen merkitykset kytkeytyvät toisiinsa vaihtelevin tavoin. Synonymia eli samamerkityksisyys on useimmille tuttu termi. Esimerkkinä synonyymisista sanoista mainitaan usein mänty, honka ja petäjä, jotka viittaavat samaan puuhun. Lähemmin tarkastellen niiden merkityksessä on kuitenkin tyyliin, murteeseen, aikakauteen yms. liittyviä eroja. Mirja Pitkänen on tutkinut erilaisten ystävyyttä ilmaisevien sanojen muodostamaa merkityskenttää. Myös niiden samamerkityksisyys on vain pintapuolista, sillä ei ole samantekevää, minkä sanan valitsee missäkin tilanteessa.
Merkitys
”Kyllä aurinko selkeestin nousi” – mutta sitten meni selvästi pilveen
Nina Kamppi
Moni on viime aikoina kiinnittänyt huomiota siihen, että selkeä on alkanut kielenkäytössä vallata alaa selvältä. …
Artikkeli
Insesti ja lapsen seksuaalinen riisto
Maija Länsimäki
Vuoden 1989 Kielikellon ensimmäisessä numerossa julkaistiin Riitta Erosen kirjoitus ”Kun liha on hauras”. Siinä käsitellään …
Sananvalinta
Lähiajat ovat edessäpäin¹
Esko Koivusalo
Eräs valistunut kielenkäyttäjä kehotti muistuttamaan, että ilmaukset lähipäivinä ja lähiaikoina tarkoittavat aina tulevaa aikaa. Samasta …
Merkitys
Keskeinen – keskinen, puoleinen – puolinen
Matti Sadeniemi
SKS:n kielivaliokunnan työjaosto otti käsitelläkseen sanaparit keskeinen – keskinen ja puoleinen – puolinen, joiden käytössä …
Taivutus ja johtaminen