kirjakieli
Muotokirjoa yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Usein kuulee väitettävän, että valtakunnan ykkösuutisoijienkin teksteissä on monenlaisia yleiskielen suositusten vastaisia piirteitä. Milloin on väärää persoonaa, milloin väärää lukua tai sijamuotoa. Johtuvatko poikkeamat vain puhekielestä? Eikö yleiskieltä enää opita? Pitäisikö normeja väljentää?
Yleiskieli ja puhekieli
Kolme aaltoa, rokotus ja karanteeni
varhaisnykysuomen alkupuoliskon kehitys vuosina 1810–1845 julkaistun kirjallisuuden valossa
Petri Lauerma
Suomen kirjakielen kehitys eteni 1800-luvun alkupuolella vaiheittain aaltoina, kuten koronapandemia 2020-luvulla. Rokotuksia ja karanteenejakin varhaisnykysuomen kauteen sisältyy.
Vanha kirjakieli
Kirjasuomen äidit hellan ja koulun välissä
Petri Lauerma
Suomen kirjakielen historiassa oli pitkään vain miehiä. Vanhan kirjasuomen kaudelta on vaikea löytää naispuolisia kirjoittajia. Naiset alkavat näkyä kirjojen tekijöinä vasta suurimman osan 1800-luvusta käsittävän varhaisnykysuomen kauden viimeisinä vuosikymmeninä. Keitä olivat nämä kirjoittajat, suomentajat ja tietokirjailijat, joita voidaan kutsua kirjasuomen äideiksi?
Yleiskieli ja puhekieli
Yleiskieli, puhekieli, murre Kielimuodot kielenhuollon oppaissa
Henna Leskelä
Kielenhuollon opaskirjat vilisevät erilaisiin kielenkäytön muotoihin viittaavia ilmauksia. Eniten huomiota oppaissa saavat yleiskieli ja puhutun kielen muodot. Näitä käsitteitä tarvitaan kielenohjailun kohteen jäsentämiseen ja rajaamiseen, jotta kielenkäytöstä ylipäätään voi antaa ohjeita.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa
Pirkko Nuolijärvi
Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 käynnistyi tutkimushanke, jossa tarkastellaan kielimaisemaamme elämäkertojen valossa. Tavoitteena on tehdä tutuksi eritaustaisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia, vahvistaa vähemmistökielisten ihmisten näkyvyyttä ja vähentää toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.
Kielen vaihtelu
Ääniä ilmassa, merkkejä paperilla
Puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta
Jenni Viinikka, Eero Voutilainen
Puhutun ja kirjoitetun kielen ajatellaan usein poikkeavan toisistaan paljon. Erojen pohdinta onkin auttanut näkemään, mikä on omaleimaista puhutulle, mikä kirjoitetulle kielelle. Puhetta ja kirjoitusta ei kuitenkaan pidä nähdä vastakkaisina kielenkäytön tapoina. Erojen takaa paljastuu myös paljon yhteistä.
Yleiskieli ja puhekieli
Onko normitetusta yleiskielestä vain haittaa?
Jaakko Anhava
Suomalais-ugrilaisten kielten professori Janne Saarikivi käsitteli kirjakielen normeja Parnasson kolumnissa Väärin (5/2012). Hänellä on tapana …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Pipliasuomesta yleissuomeen
Taru Kolehmainen
Suomen kirjakielen historiassa on kaksi kielipoliittisesti tärkeää vaihetta: Ensimmäinen on uskonpuhdistus, jonka vaikutuksesta kirjakieli luotiin, lähinnä kirkon tarpeisiin. Toinen on kansallisen heräämisen vaihe, jolloin kirjakieltä ryhdyttiin määrätietoisesti kehittämään sivistyksen välineeksi ja hallinnon kieleksi.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Mies kunnasten ja laaksoen – piirteitä Aleksis Kiven kielestä
Jaakko Yli-Paavola
Kun lukee Aleksis Kiveä, käy vähän väliä niin, että ajatus häiriintyy: huomio kiinnittyy hänen erikoiseen kieleensä. Kyse ei ole vain sanoista vaan kokonaisista rakenteista ja sanomisen tavoista.
Vanha kirjakieli
Kohti yleishyvää puhekieltä. Yleiskielen historiaa
Taru Kolehmainen
Kun puhutaan koko kieliyhteisölle yhteisestä kielimuodosta, tarvitaan käsitettä yleiskieli. Mutta mitä se on? Miten käsite on muotoutunut, ja mitä sillä eri aikoina on tarkoitettu?
Vanha kirjakieli