Siirry sisältöön

kirjakieli

Näkökulmia yleiskieleen

Pirjo Hiidenmaa

Yleiskieli – normien mukaista Yleiskielen sanotaan olevan kirjakielen normien mukaista. 1800-luvulla kielen normit kehitettiin nimenomaan …

Yleiskieli ja puhekieli

Arkkirunoilija Carl Borg. 1800-luvun kirjakielen varhainen uudistaja

Petri Lauerma

Suomen kirjakieli säilyi 1800-luvulle saakka murretaustaltaan käytännössä lähes yksinomaisen läntisenä. Oikeinkirjoitus oli monilta piirteiltään vanhahtavaa, vaikka sitä olikin asteittain paranneltu. Kirjakielen tunnettuja uudistajia olivat Renvall, Juteini ja von Becker, mutta jo ennen heitä – ja niin sanottua murteiden taistelua – kirjasuomea uudisti keskipohjalainen kappalainen Carl Borg.

Vanha kirjakieli

Aleksis Kiven metsässä

Jaakko Yli-Paavola

”Myrsky käy ja metsä pauhaa” – säe on Aleksis Kiven Metsämiehen laulusta, jonka hän aluksi aikoi sijoittaa Seitsemään veljekseen. Millainen on Kiven metsä ja miten hän puhuu luonnosta?

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Macbeth ja Ruunulinna. Paljaasta suomennoksesta mukaelmaan – ja takaisin

Outi Paloposki

Käännökset ovat vaikuttaneet suomen kirjakielen kehitykseen ratkaisevasti. Käännöksiä on eri aikoina tehty kovin erilaisin perustein, ja niitä on nimitettykin eri tavoin: milloin on puhuttu suomennoksista, milloin käännöksistä tai mukaelmista. Eri aikakausien erilaiset käsitykset näkyvät suomennostenkin historiassa.

Kääntäminen ja tulkkaus

Normatiivista vapaamielisyyttä?

Sari Maamies

Lähes totuutena esitetään usein, että puhe- ja kirjakieli ovat Suomessa loitontuneet toisistaan liian kauas eikä …

Toimitukselta

Poika tulee ja pojat tulevat – subjektin ja predikaatin kongruenssi

Laila Lehikoinen

Yksi puhutun ja kirjoitetun kielen selvimmin havaittavia eroja on subjektin ja predikaatin kongruenssi monikon kolmannessa persoonassa. Puheessa tavallisia ”pojat tulee” -rakenteita lipsahtaa joskus kirjoituksiinkin. Millaisia virheitä teksteistä löytää ja kuinka tavallista normin rikkominen loppujen lopuksi on?

Verbit

Mistä puhumme, kun puhumme kirjakielestä?

Jaakko Anhava

Kielikellon numerossa 2/2000 (ks. Lue myös) käsittelin englannin sanojen, sanontojen ja lauserakenteiden sekaannuttavia vaikutuksia suomen kieleen. Amerikkalaisen vierailijan luento ja sitä seurannut keskustelu herättivät ajatuksen, sekaannuttaako englannin kieli myös paljon käytyä keskustelua kirja- ja puhekielen suhteesta.

Yleiskieli ja puhekieli

Abckiriasta almanakkaan: kirjoitetun suomen alkuvuosisadat

Riitta Palkki

Myös kirjoitettuun kielimuotoon kuuluu muutos, tietoisesti ohjattu tai vähitellen itsestään tapahtuva. Ensimmäisten kielenhuoltajien työn tulokset näkyvät 1500–1700-luvulla julkaistuissa teksteissä, joista tärkein oli Raamattu. Tietoinen ohjailu ei kohdistunut vain ortografiaan vaan myös muoto- ja lauserakenteisiin ja sanastoon. Nykyisen kirjakielemme ydin luotiin noina ensimmäisinä kirjoitetun suomen vuosisatoina.

Artikkeli

Kierrä kirjakielen mutkat, jos käännät murteelle

Leena Sarvas

Viime syksynä tuli markkinoille kokonaan savon murteella kirjoitettu Asterix-sarjakuvavihko. Se on Suomessa uusi aluevaltaus, mutta esimerkiksi Saksassa murteella kirjoitettuja sarjakuvavihkoja on julkaistu jo useampia. Kaikkinaiseen murteella kirjoittamiseen mutta erityisesti tällaiseen murteelle ”kääntämiseen” sisältyy omat ongelmansa, joiden ratkaisemiseksi joudutaan pohtimaan kahden kielimuodon, murteen ja yleiskielen, ominaispiirteitä ja suhdetta toisiinsa. – Leena Sarvas työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa; hän osallistui taannoisen Asterixin savonnoskilpailun arviointiin.

Murteet ja slangi

Puhe ja kirjoitus

Jaakko Anhava

”Mitä ne Englannista tietävät, jotka eivät tunne kuin Englannin?” (Rudyard Kipling) – Viime aikoina on kirjoitettu, että suomen kirjakieli on niin paljon loitonnut puhekielestä, että sen normeja tulisi muuttaa. Mikä on paljon?

Artikkeli