Siirry sisältöön

kirjakieli

Kirja- ja puhekielen ero tšekin näkökulmasta

Jaakko Anhava

Lehtori Helena Lehečková julkaisi Kielikellon numerossa 4/94 kirjoituksen ”Onko olemassa tšekkiä äidinkielenään puhuvia?”. Myöhemmin hän on laajentanut esityksensä pienehkön kirjan mittoihin. Lehečkován käsittelemät ongelmat ovat tuttuja suomeakin koskevasta keskustelusta, ja hänen kirjansa antaa siihen aina tervetullutta ulkopuolista näkökulmaa.

Artikkeli

Kielimiehiltä kieli pois? Eräs 60-luvun polemiikki

Päivi Rintala

Pohjoismaiden kielilautakuntien viimesyksyisen kokouksen teema oli kaunokirjallisuuden kieli. Suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja apulaisprofessori Päivi Rintala käsitteli omassa esitelmässään Suomessa 1960-luvulla käytyä kielikeskustelua, jonka johtohahmo oli runoilija Pentti Saarikoski.

Artikkeli

Miksi kirja- ja puhekielen eroista kannetaan huolta?

Jaakko Anhava

Heikki Hurtta kirjoitti Kielikellossa 4/94 (”Onko suomen kielen normitusperusteet arvioitava uudelleen?”), että päinvastoin kuin on …

Keskustelua

Oikea oikeinkirjoitus

Helena Lehečková

Helsingin yliopiston tšekin kielen lehtori Helena Lehečková kirjoitti Kielikellossa 4/94 tšekin eri kielimuodoista ja niiden käyttöä koskevista ongelmista. Tässä kirjoituksessa hän käsittelee tšekin oikeinkirjoitusta ja niitä tunteita, joita oikeinkirjoitusnormien muuttaminen on synnyttänyt kielenkäyttäjien keskuudessa.

Artikkeli

Onko suomen kielen normitusperiaatteet arvioitava uudelleen?

Heikki Hurtta

Opetusministeriön asettama kielioppityöryhmä on tuoreessa mietinnössään (Kieli ja sen kieliopit: opetuksen suuntaviivoja, 1994) esittänyt yhdeksän …

Keskustelua

Onko olemassa tšekkiä äidinkielenään puhuvia?

Helena Lehečková

Puhekielen ja kirjakielen suhde puhuttaa niin meillä kuin muuallakin. Tässä kirjoituksessa Helsingin yliopiston tšekin kielen lehtori Helena Lehečková selvittelee tšekin eri kielimuotojen suhteita. Ne tuntuvat ongelmallisemmilta kuin meillä, mutta ehkä kirjoitus antaa joitain uusia näkökulmia suomen kieleenkin.

Artikkeli

Normi ja kodifikaatio tšekin kielessä. Historiallinen kehitys ja nykytilanne

Helena Lehečková

Tšekin kielessä puhe- ja kirjakielen ero on poikkeuksellisen suuri. Eroja on paitsi sanastossa ja ääntämisessä myös kieliopillisissa muodoissa. Tšekin puhe- ja kirjakielen eroja ja niihin johtanutta kehitystä käsittelee tässä artikkelissa filosofian tohtori Helena Lehečková, joka työskentelee Helsingin yliopistossa tšekin kielen lehtorina. Artikkeli oli alkuaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen henkilöstölle pidetty koulutusluento.

Artikkeli

Mitkä ryhmät yhteiskunnassa ovat puhuneet tähän saakka kirjakieltä?

Esko Koivusalo

Ilmaus ”puhuu kirjakieltä” saattaa tuntua yllättävältä, mutta koska sanonta on kansanomainen, ts. elävää kieltä, ja merkitykseltään yksiselitteinen, sitä on käytetty ”Julkisuuden puhekieli” -teemapäivän alustuksen nimessä. Ketkä tätä puhekielen muotoa tarvitsevat ja mihin, siitä esitti käsityksiä kielitoimiston toimistopäällikkö Esko Koivusalo.

Yleiskieli ja puhekieli

Kielenhuolto, kielellisen muuntelun yhteisöllinen rakenne ja ihmisten luokitteleminen

Klaus Mäkelä

Monien mielestä uralla menestymisen yksi ehto Suomessa on yhä se, että osaa ”puhua kirjakieltä”, ts. käyttää huoliteltua normien mukaista puhekieltä tilanteen niin vaatiessa. Millaisia ovat nämä tilanteet? Miten erotteleva tunnusmerkki tuo taito on? Kielen kulloinenkin tehtävä määrää yhä useammin sen, millainen kielenparsi valitaan, mutta mikä on se kielimuoto, joka antaa edullisen kuvan sekä puhujasta että instituutiosta, jota hän edustaa? Kysymys on käyttäytymisestä, asenteista ja arvostuksista, joten katse on suunnattava sosiologiaan. Alan puheenvuoron seminaarissa käytti dosentti Klaus Mäkelä, Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Yleispuhekielemme synty

Osmo Ikola

Kirjakieli on yhtenäinen valtakunnallinen kielimuoto. Valtakunnallinen puhekieli ei ole kuitenkaan saavuttanut samanlaista yhdenmukaisuutta kuin kirjakieli. Paikallismurteet ovat pitäneet sitkeästi puoliaan. Koululaitos on yhtenäistänyt puhekieltä, ja sama vaikutus on ollut radiolla ja televisiolla., joissa ohjelmatoiminnan säännöstön mukaan tulee käyttää hyvää yleiskieltä, siis käypää valtakunnallista puhesuomea. Millaiset ovat tämän yleispuhekielen juuret ja kehitysvaiheet? Tätä käsitteli Julkisuuden puhekieli -seminaarin avauspuheenvuorossa suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja professori Osmo Ikola.

Artikkeli