Siirry sisältöön

hallinnon kieli

Ymmällään verokielestä – ja sen ymmärtää

Vesa Heikkinen

Verotus on edelleen monimutkaista, ja niin verolomakkeita kuin niiden täyttöohjeitakin pidetään usein mutkikkaina ja vaikeaselkoisina. Mistä tällaiset tuntemukset kumpuavat? Miksi lomakkeiden ja ohjeiden tekstit tuskastuttavat? Eihän kukaan tahallaan tekee virkateksteistä kapulakielisiä?

Virka- ja lakikieli

Hallinnon sanastotyön haasteet

Hanna Aronen

Miksi Suomen sanaa kunta ei aina voi kääntää englanniksi sanalla municipality? Tai miksi Suomen presidentti ei ole sama kuin USA:n presidentti? Muun muassa tällaisia kysymyksiä pohditaan valtioneuvoston kanslian kielipalvelussa. Erikoistutkija ja terminologi Tellervo Hyttinen valottaa haastattelussa hallinnon sanastotyön arkea ja kertoo työn erityispiirteistä.

Kieli ja työelämä

Oikeus asialliseen kieleen

Riitta Eronen, Pirjo Hiidenmaa

Oikeuskansleri Paavo Nikula on ennen nykyistä virkaansa ehtinyt toimia mm. tasa-arvovaltuutettuna ja kansanedustajana. Hallintokieleen hän on syvällisesti perehtynyt jo yli kaksikymmentä vuotta sitten, jolloin toimi virkakielikomitean puheenjohtajana. Miten oikeuskansleri kehittäisi nykyistä virkakieltä?

Kieli yhteiskunnassa

Näkymiä tekstityöhön ja työteksteihin

Ulla Tiililä

Miksi viranomaisten tekstit ovat lukijan mielestä hankalia? Ovatko ne tekstien tekijöiden mielestä selviä ja ymmärrettäviä? Millaisten työvaiheiden kautta tekstit syntyvät, miten työ vaikuttaa kieleen ja kieli työhön? Tällaisten kysymysten esittäminen avaa uudenlaisen näkökulman hallinnon tekstien tarkasteluun. Jos tekstejä halutaan parantaa, on suunnattava katse itse teksteistä ja kielestä myös tekstin tekemisen tapoihin.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Tekijät ja lukijat tekstien välissä

Vesa Heikkinen

Viranomaisten tekstejä on syytetty vaikeaselkoisiksi ja kapulakielisiksi. Syitä on etsitty virkakielen tyypillisistä piirteistä, mm. monimutkaisista lauserakenteista. Mikään rakenne tai teksti ei kuitenkaan synny tyhjästä. Nykyiset tekstintutkijat kysyvätkin, voiko tekstin ymmärtää, jos ei tiedä, mikä on sen suhde toisiin teksteihin ja miksi teksti on tehty? Tekstien väliseen merkitysten pöheikköön eksyy joskus niin tekstin tekijä kuin lukijakin.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Tekstejä ja tunteita sosiaalityössä

Ulla Tiililä

Tuula Poikonen on vammaispalvelujen johtava sosiaalityöntekijä. Hänen työnsä on neuvottelemista, järjestelemistä, arviointia ja harkintaa. Se on puhelimessa puhumista, kokouksiin osallistumista, asiakkaiden tapaamista ja jossain välissä myös tekstien kirjoittamista: siis kielenkäyttöä.

Kieli ja työelämä

Toimittaja ja virkakieli kohtaavat

Riitta Hyvärinen

Lehtiteksti on toisinaan sietämättömän kankeaa, mutta syy ei ole toimittajien. Jäljet johtavat suoraan sylttytehtaalle: virastoon. Sieltähän se kapulainen kieli toimituksiin tulee, samalla paperilla päätösten ja tiedotteiden kanssa. – Tai hetkinen, onko asia muka noin yksinkertainen? Toimittaja Riitta Hyvärinen (T) ja virkakielen tutkija Riitta Hyvärinen (V) kinaavat sanomalehden virkakielestä.

Artikkeli

Hallinnon kieli näkyy

Pirjo Hiidenmaa

Valtioneuvoston vuonna 1982 antama virkakielipäätös teki kielen näkyväksi hallinnossa. Se nosti esiin kielen merkityksen ja korosti, että kieli ei ole muun työn sivutuote. Siihen on erikseen kiinnitettävä huomiota, kirjoittamiseen on harjaannuttava, ja virastojen viestintää on kehitettävä suunnitelmallisesti.

Artikkeli

Ylhäältä ohjatusta huollosta oman kuvan rakentamiseen

Seppo Tiihonen

Valtioneuvosto asetti syksyllä 1979 komitean, jonka tehtävä oli laatia ehdotuksia viranomaisten kielen parantamiseksi. Komitean mietintö ”Kieli ja virkakoneisto” ilmestyi vuonna 1981, ja vuonna 1982 valtioneuvosto antoi päätöksen toimenpiteistä valtion viranomaisten kielenkäytön parantamiseksi. Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Seppo Tiihonen tarkasteli tämän ns. virkakielipäätöksen suhdetta syntyaikansa ja nykyhetken hallintokäsitykseen kielitoimiston 11.2.1997 järjestämässä virkakieliseminaarissa.

Artikkeli

Hyvä kieli luo hyvää vallankäyttöä

Riitta Uosukainen

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus järjesti 11.2.1997 valtion virastojen johdolle ja muille virastojen palvelun laadusta vastaaville tarkoitetun seminaarin, jonka aiheena oli kieli, palvelu ja laatu. Tilaisuuden tavoite oli kiinnittää huomiota siihen, miten tärkeä osa ammattitaitoa on hyvä kielitaito – ja nimenomaan oman äidinkielen taito. Osallistumaan oli kutsuttu virastojen päättäjiä, sillä juuri heidän käskyään ja esimerkkiään virkamieskunta noudattaa. Kieli kertoo käyttäjästään, ja siten se on merkittävä osa viraston imagoa. Ymmärrettävä ja selkeä viestintä on palvelun laadun perusta. – Julkaisemme Kielikellon tässä numerossa seminaarin esityksistä kolme: eduskunnan puhemiehen Riitta Uosukaisen avaussanat sekä valtiovarainministeriön neuvottelevan virkamiehen Seppo Tiihosen ja kansanedustaja Paavo Nikulan kirjoitukset.

Artikkeli