EU-kieli
Selkeä kieli – perusoikeus
Inkaliisa Vihonen
Suomella on hyvät edellytykset pitää EU-puheenjohtajakaudella esillä tekstien selkeyttä, totesi opetusministeri Antti Kalliomäen puheessaan Kotimaisten …
Selkeä kieli ja selkokieli
Vuosikymmen EU-kieltä
Heikki Mattila
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on tutkinut ja huoltanut suomalaista virkakieltä jo vuosikymmenten ajan. Nykyisin tässä työssä …
Kieli käytössä
Selkeiden alkutekstien merkitys esille Suomen EU-puheenjohtajakaudella
Suomen kielen lautakunta katsoi 1.12.2006 esittämässään kannanotossa, että Suomen tulisi ottaa Euroopan unionin puheenjohtajakauden tavoitteisiinsa …
Suomen kielen lautakunta
EU-kieli puhutti Tieteiden talossa
Inkaliisa Vihonen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen järjestämä Vuosikymmen EU-suomea -seminaari kokosi toistasataa EU-kielestä kiinnostunutta 26. syyskuuta 2006. Tieteiden …
Virka- ja lakikieli
Ikkunat auki EU:hun
Inkaliisa Vihonen
Suomen liittymisestä Euroopan unioniin on ehtinyt vierähtää jo runsas vuosikymmen. EU-kielen parissa työskennelleet kertovat, millaisia vaikutuksia jäsenyys on tuonut mukanaan.
Kääntäminen ja tulkkaus
Suomella pärjää unionissakin
Inkaliisa Vihonen
Suomen puheenjohtajakausi Euroopan unionissa käynnistyi heinäkuun alussa Suomen puolivuotisen vetovastuukauden teemojen esittelyllä Euroopan parlamentissa. Ilahduttava …
Kansalliskielet
Näkyvätkö laissa direktiivien jäljet?
Aino Piehl
EU-direktiivien vaikutuksesta suomalaisten säädösten kieleen on keskusteltu EU-jäsenyyden alkuajoista lähtien. Monet ovat epäilleet, että suomalaiset lait ovat nyt direktiivien vuoksi ottaneet taka-askelia. Onko aihetta epäilyyn?
Artikkeli
Eurooppa ja Euroopan unioni
Aino Piehl
Sanoja Eurooppa ja eurooppalainen käytetään teksteissä yhä useammin viittaamaan koko maanosan sijasta pelkästään Euroopan unioniin, …
Kysyttyä
”Selkeyttä vain” – EU-kieleen
Aino Piehl
Euroopan unionissa on viime vuosina ryhdytty useaankin hankkeeseen, joilla yritetään parantaa hallinnon kielenkäyttöä ja tehdä teksteistä kiinnostavampia ja ymmärrettävämpiä. Syynä on sekä halu tehostaa EU:n toimintaa että tarve saada suuret kansalaisjoukot suhtautumaan siihen entistä myönteisemmin.
Kääntäminen ja tulkkaus
Käännösnimien alkukirjainongelmia
Aino Piehl
Kansainvälistä yhteistyötä tehdään yhä enemmän, joten alkuaan vieraskielisten lautakuntien, sopimusten, ohjelmien ja monenlaisten yhteistyöelinten nimiä joudutaan suomentamaan tämän tästä. Eri kielten kirjoituskäytännöt poikkeavat toisistaan huomattavasti, ja lisäksi omienkin nimien kirjoittamisessa on horjuvuutta.
Hallinnon nimet