Siirry sisältöön

erikoisalojen kielet

Evidence-based medicine ja opinion-based practice

Anneli Räikkälä

Termille evidence-based medicine ehdotetaan suomennosta näyttöön perustuva hoitokäytäntö ja termille opinion-based practice suomennosta näkemykseen perustuva …

Erikoisalojen sanat

Reproductive health eli lisääntymisterveys

Sari Maamies

Termillä tarkoitetaan kaikkia ihmisen lisääntymiseen liittyviä terveysnäkökohtia (sukupuolitaudit, synnytysten hoitaminen yms.). Käännöksen löytäminen oli tarpeen, …

Kysyttyä

debriefing eli henkinen jälkihoito

Sari Maamies

”Debreafingin” suomenkielinen vastine on henkinen jälkihoito tai jälkipuinti. Sillä tarkoitetaan onnettomuuden jälkeistä terapiaa tms. henkistä …

Kysyttyä

Nojapyörä

Sari Maamies

Kielitoimistolta on tiedusteltu nimitystä eräänlaiselle polkupyörälle, jota poljetaan lähes selinmakuuasennossa; ohjaimet ovat pyörän sivussa. Englanniksi …

Kysyttyä

Puhutaanko eurokodeissa eurokodeista?

Martti Tiula

Suomen liittyminen Euroopan talousalueeseen toi muiden mukana velvoitteen ottaa käyttöön rakenteellisen lujuuden suunnittelunormit, jotka yleisesti …

Keskustelua

syntetisoida ja syntesoida

Anneli Räikkälä

Suomen kielen perussanakirjan toimitus oli tiedustellut, olisiko syytä hyväksyä verbinmuoto syntesoida tähän asti lähes yksinomaisen …

Suomen kielen lautakunta

Olion korvaamisesta filosofian kielessä

M. A. Numminen

Minua on noin 30 vuoden ajan kismittänyt olio-sana filosofisessa kielenkäytössä. Parisen vuotta sitten innostuin kirjoittamaan …

Keskustelua

Sanakilpailun satoa aulikista eurolopoon

Riitta Eronen

Kielitoimiston 50-vuotisjuhlan merkeissä julistettu sanakilpailu ”Onko lobbari korvaamaton?” (Kielikello nro 1/95, s. 42) herätti lukijoissamme paljon vastakaikua – ja myös yllättävän paljon tunteita. Tuloksia tarkastelee seuraavassa kielitoimiston tutkija Riitta Eronen.

Artikkeli

Kirkko seurakunnassa vai seurakunta kirkossa?

Aila Mielikäinen

Kirkollisessa kielessä sanojen kirkko ja seurakunta merkitykset menevät osittain päällekkäin. Yleisessä kielenkäytössä kirkko liitetään edelleen ensisijaisesti rakennukseen tai kirkkokuntaan, seurakunta taas ihmisyhteisöön. Teologisessa kielenkäytössä sana kirkko on ottamassa seurakunnan merkitystehtäviä. Niitä ongelmia, joihin muutoksessa törmätään, pohtii tässä artikkelissa apulaisprofessori Aila Mielikäinen, joka on kirkon käsikirjaa uudistavan komitean jäsen ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunnan jäsen.

Artikkeli

suomi toisena kielenä ja suomi vieraana kielenä

Anneli Räikkälä

Vieraskielisten suomen kielen opetuksessa on käytetty termejä suomi toisena kielenä ja suomi vieraana kielenä. Kahden …

Suomen kielen lautakunta