erikoisalojen kielet
Evidence-based medicine ja opinion-based practice
Anneli Räikkälä
Termille evidence-based medicine ehdotetaan suomennosta näyttöön perustuva hoitokäytäntö ja termille opinion-based practice suomennosta näkemykseen perustuva …
Erikoisalojen sanat
Reproductive health eli lisääntymisterveys
Sari Maamies
Termillä tarkoitetaan kaikkia ihmisen lisääntymiseen liittyviä terveysnäkökohtia (sukupuolitaudit, synnytysten hoitaminen yms.). Käännöksen löytäminen oli tarpeen, …
Kysyttyä
Olenne ja olio
Kalevi Konttinen
M. A. Nummisen ajatus luoda uudissana olenne (Kielikello 4/95) korvaamaan sana olio filosofian kielessä saa …
Keskustelua
Mitä viestivät media, viestin ja tiedotusväline?
Harri Mantila
Media on aikamme dynaamisia sanoja. Media kiinnostaa yhä useampia. Alan koulutusta on vähitellen joka yliopistossa, …
Merkitys
Olion korvaamisesta filosofian kielessä
M. A. Numminen
Minua on noin 30 vuoden ajan kismittänyt olio-sana filosofisessa kielenkäytössä. Parisen vuotta sitten innostuin kirjoittamaan …
Keskustelua
syntetisoida ja syntesoida
Anneli Räikkälä
Suomen kielen perussanakirjan toimitus oli tiedustellut, olisiko syytä hyväksyä verbinmuoto syntesoida tähän asti lähes yksinomaisen …
Suomen kielen lautakunta
Sanakilpailun satoa aulikista eurolopoon
Riitta Eronen
Kielitoimiston 50-vuotisjuhlan merkeissä julistettu sanakilpailu ”Onko lobbari korvaamaton?” (Kielikello nro 1/95, s. 42) herätti lukijoissamme paljon vastakaikua – ja myös yllättävän paljon tunteita. Tuloksia tarkastelee seuraavassa kielitoimiston tutkija Riitta Eronen.
Artikkeli
suomi toisena kielenä ja suomi vieraana kielenä
Anneli Räikkälä
Vieraskielisten suomen kielen opetuksessa on käytetty termejä suomi toisena kielenä ja suomi vieraana kielenä. Kahden …
Suomen kielen lautakunta
Folkloristiikan termiongelma
Anneli Räikkälä
Professori Leea Virtanen oli pyytänyt apua termiongelmaan: miksi nimittää ”arkipäiväisuskomuksia”, ”tiedonkiteymiä”, arkielämässä usein suusta suuhun …
Suomen kielen lautakunta
Kirkko seurakunnassa vai seurakunta kirkossa?
Aila Mielikäinen
Kirkollisessa kielessä sanojen kirkko ja seurakunta merkitykset menevät osittain päällekkäin. Yleisessä kielenkäytössä kirkko liitetään edelleen ensisijaisesti rakennukseen tai kirkkokuntaan, seurakunta taas ihmisyhteisöön. Teologisessa kielenkäytössä sana kirkko on ottamassa seurakunnan merkitystehtäviä. Niitä ongelmia, joihin muutoksessa törmätään, pohtii tässä artikkelissa apulaisprofessori Aila Mielikäinen, joka on kirkon käsikirjaa uudistavan komitean jäsen ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunnan jäsen.
Artikkeli