Siirry sisältöön

erikoisalojen kielet

Ruokakello kutsuu taas

Riitta Eronen

Tämä Kielikello-lehden numero on ruoka-alan kieltä käsittelevä teemanumero. Vastaavia ”Ruokakelloja” on ilmestynyt aiemmin kahdesti: ensimmäinen …

Toimitukselta

Rucolaa vai sinappikaalia?

Liisa Nuutinen

Rakkaalla kasvilla voi olla monta nimeä. Luonnossa kasvavat isohietasinappi ja sinappikaali, mutta kaupasta me ostamme …

Kasvi- ja eläinlajien nimitykset

Kemiaa haarukan nokassa

Tarja Riitta Heinonen

Ennen vanhaan aikaansa seuraava ihminen oli muotitietoinen, nyt hän on hiilihydraattitietoinen. Vähähiilihydraattiset ruokavaliot ovat muutaman …

Erikoisalojen sanat

Millainen on keskiaikainen mansikka?

Marjatta Palander

Sanalla keskiaikainen on suomen kielessä vanhastaan merkitys ’keskiaikaan kuuluva, sen mukainen, siltä peräisin oleva’. Tämä …

Kysyttyä

Pikkupaloja vierailta mailta

Minna Haapanen, Inkaliisa Vihonen

Ruokakulttuurille on ominaista nopea muuttuminen ja uusien vaikutteiden omaksuminen. Suomeenkin on tullut muista maista muun …

Erikoisalojen sanat

Suolaista ja makeaa – tulokkaita sokeri- ja suolahyllyillä

Minna Haapanen

Pala-, rae-, hieno- ja tomusokeri ovat vanhoja tuttuja valkoisia sokereita. Tuttuja ovat myös vanilja- ja …

Erikoisalojen sanat

Ruoka-alan vierassanoja A–J

Eija-Riitta Grönros, Minna Haapanen, Leena Joki, Liisa Nuutinen, Marjatta Vilkamaa-Viitala

Tähän sanastoon on koottu ruoka-alan uusia ja vanhojakin vierassanoja. Ne eivät kuulu monenkaan jokapäiväiseen sanavarastoon, …

Erikoisalojen sanat

Hedelmätiskillä

Raija Lehtinen

Hedelmä- ja vihannestiskejä nimitettiin hevitiskeiksi myymäläkielessä jo kymmenen vuotta sitten, kun Kielikellossa käsiteltiin erikoishedelmien nimiä. …

Erikoisalojen sanat

Haasteena keittokirjat ja ruokalistat

Riitta Eronen

Päivittäin kohtaamistamme monista teksteistä ovat tuttuja ruokalistat ja ruoanvalmistusohjeet. Niitä ja niiden kieltä pohtivat tässä …

Kieli ja työelämä

Uusien vierassanojen kirjoitusongelmia

Marjatta Vilkamaa-Viitala

Uusia sanoja muista kielistä lainautuu meille koko ajan, ei vähiten ruoka-alalle. Miten ne saadaan osaksi mahdollisimman luontevaa suomea?

Kirjoitusasu ja ääntäminen