asenteet
Potilas kadoksissa
Pauliina Peltokorpi
Potilas-sanaa on totuttu käyttämään sairaasta. Potilas tarkoittaa myös henkilöä, joka on lääkärin- tai sairaalahoidossa. Yhä useammin terveydenhuollon piirissä puhutaan kuitenkin asiakkaista. Mihin potilaat ovat vastaanotoilta kadonneet?
Sananvalinta
Kielenhuollon muuttunut maisema
Pirjo Hiidenmaa
Kieli muuttuu, maailma muuttuu, tavataan sanoa. Kun sekä kieli että maailma muuttuvat, muuttuu myös käsityksemme kielestä ja kielenhuollosta.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Suomella pärjää unionissakin
Inkaliisa Vihonen
Suomen puheenjohtajakausi Euroopan unionissa käynnistyi heinäkuun alussa Suomen puolivuotisen vetovastuukauden teemojen esittelyllä Euroopan parlamentissa. Ilahduttava …
Kääntäminen ja tulkkaus
Alma mater, yliopisto ja University. Akateeminen maailma kielivalintojen edessä
Pirjo Hiidenmaa
Tanska, Ruotsi ja Viro ovat laatineet kieliohjelmat, joilla ne pyrkivät vahvistamaan omien kieltensä asemaa. Norjassa tällainen ohjelma on tekeillä. Suomessa on laadittu suomenruotsia koskeva toimintaohjelma; myös suomen kielen kehittämisohjelmaa suunnitellaan. Kielen asemaa tarkastellaan kaikkialla Euroopassa, ei vain ”pienissä” maissa ja ”pienten” kielten asemaa. – Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitykseen.
Kielipolitiikka
Äidinkieltä yhteiskuntatieteilijöille
Riitta Eronen, Raija Lehtinen
Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan äidinkielenlehtori Raija Lehtinen on Kielikellon lukijoille tuttu monista kielenhuoltoa käsittelevistä kirjoituksistaan, joista osa on saanut innoituksensa opiskelijoiden teksteissä vastaan tulleista kielen ilmiöistä. Mitä kaikkea monialaisen tiedekunnan äidinkielenopetukseen sisältyy? Entä mitä äidinkielenopetukselle tapahtuu syksyn 2005 tutkinnonuudistuksen yhteydessä? Raija Lehtinen vastaa Kielikellon toimituksen kysymyksiin.
Kieli ja työelämä
”Kyllä kansa tietää” – Veikko Vennamon poliittinen retoriikka
Laura Parkkinen
Suomeen on jäänyt monta lentävää lausetta värikkään poliitikon Veikko Vennamon käyttämästä kielestä, jossa oli kaikuja niin uskonnollisesta kuin vasemmistolaisestakin puheesta. Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) retoriikka elää muutenkin yhä vahvana poliittisessa puhunnassa, vaikka puolue poistui virallisesti puoluerekisteristä vuonna 2003.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Suomen kielen asemaa tieteen kielenä vahvistettava
Harri Mantila
Suomen kielen lautakunta on lukenut ilahtuneena opetusministeriön työryhmän mietintöä Tiede ja yhteiskunta, jossa puhutaan painokkaasti …
Suomen kielen lautakunta
YLEn huolellista kielenhuoltoa
Riitta Hyvärinen
Toimittajien käyttämä suomen kieli puhuttaa jatkuvasti suurta yleisöä. Erityisen tarkasti seurataan päivittäin radiossa ja televisiossa esiintyviä toimittajia. Tämän tietää myös Kaarina Karttunen, entinen kielitoimistolainen, joka on työskennellyt YLEssä pari vuosikymmentä, ensin kielenhuoltajana ja koulutuksen tuottajana, viime vuodet koulutuspäällikkönä.
Kieli ja työelämä
Kirjoittajana kehittymisen eväät
Terhi Malmivaara
Kirjoituksista annettava palaute on tärkeä oppimisen ja opettamisen väline. Millaista on palaute, joka auttaa kirjoittajaa kehittymään? Terhi Malmivaara antaa tässä artikkelissaan äänen sekä palautetta antajille että vastaanottajille.
Kielen opetus ja oppiminen
Sanoista tekoihin
Riitta Eronen
Työpaikallamme vieraili niin sanotun hiljaisen tiedon sanansaattaja. Hänen puheensa yhtenä mieleen jäävänä kohtana oli se, …
Toimitukselta