asenteet
”Sielu särkyy, kun tuon sanan kuulee”
Raija Moilanen
Kielitoimisto kysyi lokakuussa 2007 Helsingin kirjamessuilla kävijöiltä suomen kielen ärsyttävintä sanaa perusteluineen. Mitä vastattiin ja …
Tunteet ja asenteet
”Tätä ärsyttävämpää ei ole! Hyi!”
Piia Joronen
Toisten ihmisten kielenkäytön kritisoiminen on suosittua paitsi lehtien yleisönosastoissa myös verkkokeskusteluissa. Yksi inhoaa niinkuttelua, toinen sanaa tahtotila. Mikä kielessä ärsyttää ja miksi?
Tunteet ja asenteet
Miehen tie
Matti Vilppula
Kielikellon edellisessä numerossa pohdittiin mm. sitä, voidaanko mies-loppuisia ammattinimikkeitä pitää sukupuolineutraaleina. Näkökulma oli nykykielessä. Vähemmälle …
Sanojen taustaa
Asutko hyvässä osoitteessa?
Onnistuneita kadunnimiä Espoossa
Ulla Koistinen
Nimistöntutkija Sami Suviranta kirjoitti Kielikellossa 1/2008 ärsyttävinä tai hankalina pidetyistä kadunnimistä. Tässä tarkastellaan hyviä nimiä: mikä tekee kadunnimestä onnistuneen?
Rakennetun ympäristön nimet
Englantia kaikilla kielillä – harmittaako?
Riitta Korhonen
Miten suhtautua kahvilan tilalle perustettuun coffee houseen? Saako englannista suomen tunkeutuvia lainasanoja vastustaa tai jopa inhota?
Lainasanat
Sisäisten sotien nimitykset
Jaakko Anhava
Kielikellon 1/08 Kysyttyä-palstalla Riitta Eronen vastasi kysymykseen, miksi monet historiantutkijat ovat 1990-luvulta lähtien alkaneet suosittaa …
Keskustelua
Naissukuista kielenkäytön historiaa
Taru Kolehmainen
Miten on käynyt neidin, emännän, naisompelijan ja postinhoitajattaren? Mies-sanan neutraalistamiseen kiinnitettiin huomiota jo runsas sata …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Mies ja nainen sanakirjassa
Eija-Riitta Grönros
Miten mieheen viittaavat sanat esitetään sanakirjassa? Voiko sanakirja edistää sukupuolineutraalia kielenkäyttöä?
Sanakirjat ja sanastot
Seksistinen suomi
Mila Engelberg
Suomea pidetään suhteellisen sukupuolineutraalina kielenä, koska siinä ei ole kieliopillista eikä luonnollista sukua. Kielen ja …
Sananvalinta
Säädöskielen mies-loppuiset sanat
Kaisa Karppinen
Sukupuolen ja kielen suhteesta on eri näkemyksiä. Toisten mielestä kieli heijastaa ja luo eri tavoin sukupuolten välistä epätasa-arvoa, toisten mielestä kielellinen epätasa-arvo on myytti. Oltiinpa asiasta mitä mieltä tahansa, kielen maskuliinisuus ei ole vain yleiskielen piirre, vaan se on tavallista myös ajantasaisessa säädöskielessä.
Virka- ja lakikieli