asenteet
Miten murteista puhutaan?
Aila Mielikäinen
Murteet kiinnostavat kielentutkijoiden ohella myös ns. maallikoita, joiden tapa nimetä murteita ja luonnehtia niiden ominaispiirteitä ovat oma mielenkiintoinen tutkimuskohteensa.
Murteet ja slangi
Turun murretta ja mie-sie-kieltä
kansanomaiset aluemurteiden nimitykset
Marjatta Palander
Puhutko Pohjolan kieltä, keskisuomalaista vai raumaa? Suomalaiset nimittävät murteita käytännöllisin perustein. Nimityksissä on eroa murteiden kielitieteellisen jaotteluun verrattuna, mutta ne ovat toimivia arkielämässä ja yhteisiä eri puolilla maata asuville.
Murteet ja slangi
”Minulla on voimakas halu oppia kieltä koko ajan lisää”
Minna Pyhälahti
Joskus voi käydä niin, että äidinkielen inhoajasta tulee myöhemmin suomen kielen rakastaja. Toimittaja Sami Sarpakunnas kirjoittaa golfista kunnianhimoisesti.
Kieli ja työelämä
Pohdintaa ja paheksuntaa
yleiskielen seurantatalkoiden havaintoja
Riitta Korhonen
Kieli- ja tekstimaailma on nykyisin niin monenkirjava, ettei kielenkäytön ilmiöiden monipuolinen seuraaminen yksin ole mahdollista – eikä edes tarkoituksenmukaista. Siksi Kielitoimisto on käynnistänyt kaikille tarkoitetut yleiskielen seurantatalkoot.
Yleiskieli ja puhekieli
Arkiruokaa tavallisille suomalaisille
antielitistinen retoriikka mainoksissa
Ville Virsu
Mainonnan kieli tarjoaa luksusta ja massoista erottumista, mutta toisaalta myös tavallisen väen arkea korostava puhe houkuttelee ostajia. Se esittää samanlaisuuden ja tavallisuuden tavoiteltavana.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Vaalimisesta vuorovaikutukseen
Maija Saviniemi
Tiedotusvälineiden kieli ja toimittajien asennoituminen kieleen vaikuttavat merkittävästi koko kansan näkemyksiin kielestä, mutta miten viestinten työntekijät suhtautuvat yleiskieleen ja kielenhuoltoon?
Tunteet ja asenteet
Karuselli, Kieputin ja Vekkula
Linnanmäen laitteiden nimet
Sini Kyytsönen
Linnanmäellä pitkän tauon jälkeen vierailleet saattavat hämmästellä huvipuiston laitteiden nimiä: tutun näköinen laite, mutta outo nimi. Mistä on kysymys?
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Kielikäsitykset hyvän virkakielen esteenä
Ulla Tiililä
Virkakieli ei parane vain pykäliä säätämällä. Sen parantamiseksi olisi aivan ensimmäiseksi ymmärrettävä, että hallinto toimii lähes läpeensä kielen ja tekstien varassa.
Virka- ja lakikieli
Suomalaisten muinaisusko vanhassa kirjasuomessa
paheksuntaa ja dokumentointia
Maria Lehtonen
Painetun suomenkielisen kirjallisuuden ensimmäisinä vuosisatoina julkaistiin pääasiassa kristillistä kirjallisuutta ja säädöstekstejä. Minkälainen kuva vanhimmassa suomenkielisessä kirjallisuudessa annettiin suomalaisten muinaisuskosta?
Vanha kirjakieli
Kansalaisten käsityksiä virkakielestä
Kati Karvinen
Julkishallinnon käyttämää virka- ja asiointikieltä on kehitetty ja huollettu jo vuosikymmenten ajan, mutta monista hyvistä saavutuksista huolimatta sitä kritisoidaan edelleen. Kotimaisten kielten keskus selvitti kansalaisten mielipiteitä julkishallinnon kielestä kesällä 2013.
Tunteet ja asenteet