Siirry sisältöön

anglismit

Steppi nextille levelille – englanti suomessa

Riitta Korhonen

Uusien ilmiöiden myötä saadaan kieleen uusia sanoja. Jos uutuudet tulevat muualta, niillä on yleensä valmiina nimi jollain muulla kielellä. Valmis nimilappu onkin helposti otettavissa käyttöön sellaisenaan. Nykyään nimilaput ovat pääosin englanninkielisiä.

Lainasanat

Sosiaalista mediaa suomeksi

Riitta Suominen

Kielikellon viime numeron sosiaalista mediaa käsittelevä juttu on virittänyt vilkasta keskustelua. Sosiaalisen median nimittäminen yhteisölliseksi …

Keskustelua

Milloin takaisin?

Marjatta Vilkamaa-Viitala

Suomen adverbi takaisin ja vastaavat ruotsin sanat tillbaka ja englannin back esiintyvät paljolti samanlaisissa lauseopillisissa …

Lainasanat

Kryptistä

Marjatta Vilkamaa-Viitala

Vieraasta kielestä omaksutulle ns. sivistyssanalle on ominaista, että se ainakin aluksi lainautuu toiseen kieleen paitsi …

Sananvalinta

Länsirintamalta vaikka mitä uutta

Jaakko Anhava

Suomen turvallisuuspoliittiset haasteet voivat olla Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Kielellisenä haasteena suomella on pelkästään länsirintama, eikä sen osalta ikävä kyllä voida sanoa: ”Ei mitään uutta.”

Muiden kielten vaikutus

Ei ikinä!

Marjatta Vilkamaa-Viitala

Monien, varsinkin nuorten lehti- ja verkkokirjoittajien teksteissä on viime aikoina alkanut näkyä uudenlaista ikinä-sanan käyttöä. …

Muiden kielten vaikutus

Englantia kaikilla kielillä – harmittaako?

Riitta Korhonen

Miten suhtautua kahvilan tilalle perustettuun coffee houseen? Saako englannista suomen tunkeutuvia lainasanoja vastustaa tai jopa inhota?

Lainasanat

Suomen kieli, englannin mieli

Jaakko Anhava

Englannin vaikutus suomeen on niin valtaisa, että Ludwig Wittgensteinin tunnettu lausuma alkaa olla päivityksen tarpeessa: nykyään englannin kielen rajat merkitsevät maailmamme rajoja.

Artikkeli

Imperialistinen sä-puhe – kun sä ajat formulaa

Jussi Ojajärvi

Niin sanotun sä-passiivin käyttäjä yleistää oman näkökulmansa ja puhuu ikään kuin kuulijansa puolesta. Seuraavassa ”sä-puhetta” tarkastelee kirjallisuudentutkija, jonka mielestä tämä puhekieleen pesiytynyt piirre ei ole yksinomaan aggressiivinen anglismi, vaan kyse on valta-asetelman ilmaisemisesta tavalla, joka on kuluttamista ja kilpailua tihkuvalle puhumisympäristölle tunnusomainen.

Artikkeli

Sinä ja suomalaiset: yksikön toisen persoonan yleistävästä käytöstä

Eeva-Leena Seppänen

Tekijän suora ilmaiseminen voidaan välttää muutenkin kuin passiiviksi nimitetyllä verbinmuodolla. Yksi nykyisin ilmeisesti yleistyvä tapa on yksikön toisen persoonan käyttö, ”sä-passiivi”. Sitä on pidetty englannin kielen vaikutuksena, mutta näyttääpä sillä olevan vanhat kotoperäisetkin juuret.

Artikkeli