anglismit
Steppi nextille levelille – englanti suomessa
Riitta Korhonen
Uusien ilmiöiden myötä saadaan kieleen uusia sanoja. Jos uutuudet tulevat muualta, niillä on yleensä valmiina nimi jollain muulla kielellä. Valmis nimilappu onkin helposti otettavissa käyttöön sellaisenaan. Nykyään nimilaput ovat pääosin englanninkielisiä.
Lainasanat
Sosiaalista mediaa suomeksi
Riitta Suominen
Kielikellon viime numeron sosiaalista mediaa käsittelevä juttu on virittänyt vilkasta keskustelua. Sosiaalisen median nimittäminen yhteisölliseksi …
Keskustelua
Englantia kaikilla kielillä – harmittaako?
Riitta Korhonen
Miten suhtautua kahvilan tilalle perustettuun coffee houseen? Saako englannista suomen tunkeutuvia lainasanoja vastustaa tai jopa inhota?
Lainasanat
Milloin takaisin?
Marjatta Vilkamaa-Viitala
Suomen adverbi takaisin ja vastaavat ruotsin sanat tillbaka ja englannin back esiintyvät paljolti samanlaisissa lauseopillisissa …
Lainasanat
Kryptistä
Marjatta Vilkamaa-Viitala
Vieraasta kielestä omaksutulle ns. sivistyssanalle on ominaista, että se ainakin aluksi lainautuu toiseen kieleen paitsi …
Sananvalinta
Länsirintamalta vaikka mitä uutta
Jaakko Anhava
Suomen turvallisuuspoliittiset haasteet voivat olla Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Kielellisenä haasteena suomella on pelkästään länsirintama, eikä sen osalta ikävä kyllä voida sanoa: ”Ei mitään uutta.”
Muiden kielten vaikutus
Ei ikinä!
Marjatta Vilkamaa-Viitala
Monien, varsinkin nuorten lehti- ja verkkokirjoittajien teksteissä on viime aikoina alkanut näkyä uudenlaista ikinä-sanan käyttöä. …
Muiden kielten vaikutus
Suomen kieli, englannin mieli
Jaakko Anhava
Englannin vaikutus suomeen on niin valtaisa, että Ludwig Wittgensteinin tunnettu lausuma alkaa olla päivityksen tarpeessa: nykyään englannin kielen rajat merkitsevät maailmamme rajoja.
Muiden kielten vaikutus
Imperialistinen sä-puhe – kun sä ajat formulaa
Jussi Ojajärvi
Niin sanotun sä-passiivin käyttäjä yleistää oman näkökulmansa ja puhuu ikään kuin kuulijansa puolesta. Seuraavassa ”sä-puhetta” tarkastelee kirjallisuudentutkija, jonka mielestä tämä puhekieleen pesiytynyt piirre ei ole yksinomaan aggressiivinen anglismi, vaan kyse on valta-asetelman ilmaisemisesta tavalla, joka on kuluttamista ja kilpailua tihkuvalle puhumisympäristölle tunnusomainen.
Artikkeli
Sinä ja suomalaiset: yksikön toisen persoonan yleistävästä käytöstä
Eeva-Leena Seppänen
Tekijän suora ilmaiseminen voidaan välttää muutenkin kuin passiiviksi nimitetyllä verbinmuodolla. Yksi nykyisin ilmeisesti yleistyvä tapa on yksikön toisen persoonan käyttö, ”sä-passiivi”. Sitä on pidetty englannin kielen vaikutuksena, mutta näyttääpä sillä olevan vanhat kotoperäisetkin juuret.
Artikkeli