Siirry sisältöön

alkaa tekemään

Kuka käyttää ”alkaa tekemään” -rakennetta?
Normikyselyn vastaukset kieliasenteita avaamassa

Henri Satokangas

Kysely yleiskielen normeista tarjoaa kiinnostavan katsauksen normeja koskeviin asenteisiin ja käsityksiin. Vastauksista käy ilmi, että kielenkäyttäjillä on voimakkaita ja vastakkaisiakin näkemyksiä siitä, mitä tietyt kielenpiirteet kertovat käyttäjistään ja miten erilaisiin normeihin tulisi suhtautua.

Tunteet ja asenteet

Pitkiä penkkirivejä kuvattuna takaapäin. Penkeillä istuu kymmeniä ihmisiä, joilla on erivärisiä sateenvarjoja.

Kenen kieltä, kenen normeja?
Kielenkäyttäjien arvioita yleiskielestä

Riitta Korhonen

Ovatko yleiskielen normit liian lepsuja vai liian tiukkoja? Mitä normia pitäisi muuttaa? Tällaisiin kysymyksiin sai vastata Kotimaisten kielten keskuksen kyselyssä tammikuussa 2024.

Yleiskieli ja puhekieli

Värikkäitä palapelin paloja ja kahden ihmisen kädet, jotka sovittelevat paloja yhteen.

Normipäivässä vielä kerran ”alkaa tekemään”

Hanna Hämäläinen

Huhtikuun 17. päivänä 2015 järjestettiin Helsingissä Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen lautakunnan ja Kotikielen Seuran …

Rakenteet

Alkaa tehdä ja alkaa tekemään rinnakkain yleiskielessä

Sari Maamies

Suomen kielen lautakunta päätti kokouksessaan 31. tammikuuta 2014, että rakenne alkaa tekemään, alkaa menemään on …

Suomen kielen lautakunta

Mitä oikeastaan on alkaminen?

Ilona Herlin

Ei ole vain sattumaa, että suomen kielessä on rinnakkaiset ilmaukset alkaa tehdä ja alkaa tekemään. Kun tarkastellaan lähemmin alkaa-verbin ja sen seuralaisena esiintyvien verbinmuotojen merkityksiä ja muotojen kehitystä, voidaan ymmärtää kahtalaisen käytännön syntyä.

Rakenteet

Morfosyntaksi ja kielenhuolto – kirja- ja puhekielen rajankäyntiä

Marjatta Palander

Miksi kirjakieleen on hyväksytty sellaisia rinnakkaismuotoja kuin tulla tehdyksi ja tulla tehtyä, mutta ei ainakaan vielä muotoa ”alkaa tekemään”? Tätä ja muita morfosyntaktisia ilmiöitä tarkastelee sekä kielenhuollon että aluemurteiden näkökulmasta professori Marjatta Palander. Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitelmään.

Yleiskieli ja puhekieli

Aletaanko tehdä vai tekemään?

Sari Maamies, Sakari Närvänen

Kysymys: Pyytäisin näkemystänne kieleemme ”pesiytyneestä” ilmaisusta alkaa kirjoittamaan. Onko se liukumassa hyväksyttäväksi ilmaisuksi? Sakari Närvänen …

Kysyttyä

Perätön huhu

Anneli Räikkälä

Monesti saa hämmästellä, mitä kielitoimiston väitetään suosittelevan. Sitkein tuntuu olevan väärä käsitys suhtautumisesta alkaa-verbin järjestymiseen …

Artikkeli

Kirjakieli ei ”ala rappeutumaan”

Matti Vilppula

Kirjakielen säännön mukaan vain alkaa sataa on hyväksyttävää kieltä, alkaa satamaan ei. Länsisuomalaisten on ollut vaikea sisäistää tätä sääntöä. Puhekielessä alkaa satamaan ja alkaa sataa ovat Länsi-Suomessa tavallisia. Tämä näkyy myös koululaisten aineissa. Silloin tällöin tämän länsimurteisen piirteen kuulee myös radiossa ja televisiossa. Päivälehden mielipidesivuilla alkaa satamaan on pysyväinen kritiikin aihe. Mistä johtuu ”väärän” muodon sitkeys? Matti Vilppula käsittelee asiaa Suomen murteiden sanakirjan sekä Vanhan kirjasuomen sanakirjan kokoelmien perusteella ja Osmo Ikola Lauseopin arkiston tietojen valossa.

Artikkeli

Tyyppien alkaa tehdä, alkaa tekemään ja ruveta tekemään yleisyyssuhteista

Osmo Ikola

Kielenkäyttöä koskevia suosituksia käsiteltäessä on usein murteiden edustuksella olennainen merkitys. On otettava huomioon eri ilmaustyyppien …

Artikkeli