alkaa tekemään
Kuka käyttää ”alkaa tekemään” -rakennetta?
Normikyselyn vastaukset kieliasenteita avaamassa
Henri Satokangas
Kysely yleiskielen normeista tarjoaa kiinnostavan katsauksen normeja koskeviin asenteisiin ja käsityksiin. Vastauksista käy ilmi, että kielenkäyttäjillä on voimakkaita ja vastakkaisiakin näkemyksiä siitä, mitä tietyt kielenpiirteet kertovat käyttäjistään ja miten erilaisiin normeihin tulisi suhtautua.
Tunteet ja asenteet
Kenen kieltä, kenen normeja?
Kielenkäyttäjien arvioita yleiskielestä
Riitta Korhonen
Ovatko yleiskielen normit liian lepsuja vai liian tiukkoja? Mitä normia pitäisi muuttaa? Tällaisiin kysymyksiin sai vastata Kotimaisten kielten keskuksen kyselyssä tammikuussa 2024.
Yleiskieli ja puhekieli
Normipäivässä vielä kerran ”alkaa tekemään”
Hanna Hämäläinen
Huhtikuun 17. päivänä 2015 järjestettiin Helsingissä Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen lautakunnan ja Kotikielen Seuran …
Rakenteet
Alkaa tehdä ja alkaa tekemään rinnakkain yleiskielessä
Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta päätti kokouksessaan 31. tammikuuta 2014, että rakenne alkaa tekemään, alkaa menemään on …
Suomen kielen lautakunta
Mitä oikeastaan on alkaminen?
Ilona Herlin
Ei ole vain sattumaa, että suomen kielessä on rinnakkaiset ilmaukset alkaa tehdä ja alkaa tekemään. Kun tarkastellaan lähemmin alkaa-verbin ja sen seuralaisena esiintyvien verbinmuotojen merkityksiä ja muotojen kehitystä, voidaan ymmärtää kahtalaisen käytännön syntyä.
Rakenteet
Morfosyntaksi ja kielenhuolto – kirja- ja puhekielen rajankäyntiä
Marjatta Palander
Miksi kirjakieleen on hyväksytty sellaisia rinnakkaismuotoja kuin tulla tehdyksi ja tulla tehtyä, mutta ei ainakaan vielä muotoa ”alkaa tekemään”? Tätä ja muita morfosyntaktisia ilmiöitä tarkastelee sekä kielenhuollon että aluemurteiden näkökulmasta professori Marjatta Palander. Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitelmään.
Yleiskieli ja puhekieli
Aletaanko tehdä vai tekemään?
Sari Maamies, Sakari Närvänen
Kysymys: Pyytäisin näkemystänne kieleemme ”pesiytyneestä” ilmaisusta alkaa kirjoittamaan. Onko se liukumassa hyväksyttäväksi ilmaisuksi? Sakari Närvänen …
Kysyttyä
Perätön huhu
Anneli Räikkälä
Monesti saa hämmästellä, mitä kielitoimiston väitetään suosittelevan. Sitkein tuntuu olevan väärä käsitys suhtautumisesta alkaa-verbin järjestymiseen …
Artikkeli
Tyyppien alkaa tehdä, alkaa tekemään ja ruveta tekemään yleisyyssuhteista
Osmo Ikola
Kielenkäyttöä koskevia suosituksia käsiteltäessä on usein murteiden edustuksella olennainen merkitys. On otettava huomioon eri ilmaustyyppien …
Artikkeli
Kirjakieli ei ”ala rappeutumaan”
Matti Vilppula
Kirjakielen säännön mukaan vain alkaa sataa on hyväksyttävää kieltä, alkaa satamaan ei. Länsisuomalaisten on ollut vaikea sisäistää tätä sääntöä. Puhekielessä alkaa satamaan ja alkaa sataa ovat Länsi-Suomessa tavallisia. Tämä näkyy myös koululaisten aineissa. Silloin tällöin tämän länsimurteisen piirteen kuulee myös radiossa ja televisiossa. Päivälehden mielipidesivuilla alkaa satamaan on pysyväinen kritiikin aihe. Mistä johtuu ”väärän” muodon sitkeys? Matti Vilppula käsittelee asiaa Suomen murteiden sanakirjan sekä Vanhan kirjasuomen sanakirjan kokoelmien perusteella ja Osmo Ikola Lauseopin arkiston tietojen valossa.
Artikkeli