Tieteen kansallinen termipankki on monitieteinen hanke, joka pyrkii rakentamaan kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteisen, avoimen termitietokannan tiedeyhteisön ja kaikkien kansalaisten käyttöön. Termipankin aineistot koostetaan talkooperiaatteella, joten eri alojen asiantuntijat voivat jatkuvasti päivittää alansa ajantasaista termistöä, mikä on elävän ja kehittyvän tieteen kielen perusedellytys.
Tieteen termipankki toimii MediaWiki-alustalla internetissä. Tieteenalojen asiantuntijat tuottavat sinne erikoisalansa terminologista tietoa, jota voidaan muokata edelleen alustalla käydyn keskustelun pohjalta. Tieto on avoimesti kaikkien saatavilla, ja myös käyttäjillä on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Näin toteutuu talkoistamisen periaate. Kun eri alojen termit kootaan yhteen termipankkiin, myös eri tieteenaloilla käytettyjen läheisten käsitteiden välinen vertailu tulee mahdolliseksi. Samalla alusta tarjoaa mahdollisuuden laajaan tieteidenväliseen keskusteluun. Käännösvastineiden esittäminen houkuttelee keskustelemaan käsitteistä myös kielirajojen yli, jolloin tarjoutuu tilaisuus käsiteharmonisointiin, jossa pyritään poistamaan vähäisiä eroja kahden tai useamman osittain päällekkäisen käsitteen väliltä.
Termipankkihanke käynnistyi vuonna 2011 kasvitieteen, kielitieteen ja oikeustieteen pilottihankkeilla. Keskittymällä kolmeen erilaiseen tieteenalaan on luotu puitteita eri alojen itsenäiselle työskentelylle ja saatu samalla kokemusta eri alojen terminologisista tarpeista. Piloteilla on omat asiantuntijaryhmänsä, jotka on koottu muun muassa tieteellisten seurojen piiristä. Tällä hetkellä piloteilla on runsaat 10 000 käsitesivua termipankissa. Kun kokemusta on jo kertynyt, mukaan on alettu ottaa myös uusia aloja. Tieteen termipankin sivustolla on kuukausittain keskimäärin 3 500 yksilöityä vierailijaa, joista yli tuhat on säännöllisiä käyttäjiä (tilasto joulukuulta 2012).
Hanketta koordinoidaan Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksessa, ja sitä johtaa professori Tiina Onikki-Rantajääskö. Kokopäiväisessä työssä hankkeessa ovat tutkijatohtori Kaarina Pitkänen-Heikkilä ja koordinaattori Antti Kanner. Hankkeen käynnistäjä, emeritaprofessori Lea Laitinen koordinoi kielitieteen pilottia. Hanketta rahoittavat Suomen akatemia ja Helsingin yliopisto.
Terminologinen tieto kaikkien saataville
Tieteen termipankki palvelee tutkimuksen ohella opettamista ja tieteen yleistajuistamista. Termityön tuloksista hyötyvät tutkijoiden lisäksi opettajat, toimittajat ja kääntäjät sekä kaikki tieteestä kiinnostuneet.
Termipankin käsitesivuilla voidaan esittää yhdestä käsitteestä monenlaista tietoa (ks. kuvat 1–3): Sivulla on tilaa esittää suomenkielisiä synonyymisiä nimityksiä ja vieraskielisiä vastineita rajattomasti. Mahdollista on myös osoittaa jotkin nimitykset vanhentuneiksi tai vältettäviksi. Määritelmistä pyritään tekemään lyhyet ja ytimekkäät; selitekentässä taas on mahdollista avata käsitteen sisältöä laajemmin vaikkapa esimerkein. Sivuille voi lisätä linkkejä sekä termipankin muihin sivuihin että muille Internet-sivustoille. Lähikäsitteille varatussa kentässä voi antaa tietoa myös käsitteiden välisistä suhteista. Sivulla on tilaa myös havainnollistaville kuville ja kaavioille.
Tieteellinen terminmuodostus
Monilla tieteenaloilla uutta käsitteistöä tulee runsaasti englanninkielisen tutkimuksen kautta, jolloin suomenkieliset termit puuttuvat aluksi. Termipankki kannustaa rinnakkaiskielisyyteen – on mahdollista perustaa käsitesivuja pelkästään englanninkielisin nimityksin. Suomenkielisistä termeistä voi tehdä ehdotuksia ja niistä voi aloittaa keskustelun. Uusia termejä voidaan joutua tekemään myös silloin, kun uudet tutkimustulokset osoittavat vanhan termin harhaanjohtavaksi (esim. sinilevä → syanobakteeri). Termipankki auttaa myös uusien termien vakiinnuttamisessa ja tunnetuksi tekemisessä.
Tiedesanaston kehittelyyn on monenlaisia keinoja: jo vanhastaan suomeen on otettu lainasanoja (esim. mammalliset < lat. Mammalia, A. Varelius 1856), tehty käännöslainoja (esim. nisäkkäät < lat. mamma ’nisä, rinta’, A. Rahkonen 1865) ja laadittu omakielisiä termejä kokonaan uudesta lähtökohdasta (esim. nelijalkaiset, H. G. Perander 1859). Monille aloille, esimerkiksi kielitieteeseen, on vakiintunut termeiksi runsaasti vierassanoja. Myös omakielisen termin rinnalla esiintyy usein synonyyminen vierassana. On tietysti ilahduttavaa, jos asiantuntijat keksivät uusille käsitteille aidosti suomalaisia nimityksiä, mutta aina se ei onnistu eikä se ole edes työn ensisijainen päämäärä. Vieraat termit voi monesti kääntää osa osalta suomeksi; viimeinen keino on mukauttaa lainasanat suomeen tai omaksua ne sellaisenaan.
Keskustelu termeistä ja käsitteistä
Termipankki tarjoaa välineen asiantuntijoiden keskustelulle. Keskustelusivuilla voidaan vaikkapa neuvotella suositeltavista nimityksistä, käsitteen sisällöstä ja määritelmän muotoilusta. Viimeistään siinä vaiheessa, kun asiantuntijaryhmät ovat laajoja, keskustelu varmasti nostaa esiin myös kiistanalaisia käsitteitä. Tieteen termipankki tarjoaa eri suunnille ja koulukunnille mahdollisuuden tuoda näkemyksensä esiin esimerkiksi vaihtoehtoisten määritelmien muodossa. Keskustelu ja termitietueiden muokkaushistoria tallentuvat termipankkiin. Tällainen historiatieto avaa käsitesivulla olevan tiedon taustaa, tekee asiantuntijatyötä näkyväksi ja näin tallentaa myös oppihistoriaa.
Sekä asiantuntijat että muut käyttäjät toimivat termipankissa omalla nimellään. Kuka hyvänsä voi rekisteröityä käyttäjäksi Tieteen termipankin internetsivuilla (www.tieteentermipankki.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)) ja osallistua keskusteluun termeistä ja käsitteistä. Keskustelusivujen kautta voi antaa myös palautetta tietokannan toimivuudesta ja tehdä mahdollisia parannusehdotuksia.
Tervetuloa mukaan termitalkoisiin, sekä asiantuntijaksi että keskustelijaksi!
Tieteen termipankki sijaitsee osoitteessa www.tieteentermipankki.fi(siirryt toiseen palveluun).
Ks. myös Tieteen termipankin blogi: http://blogs.helsinki.fi/tieteentermipankki/(siirryt toiseen palveluun).