sanastotyö
Kielenhuoltoa eri tavoin ja eri tarpeisiin
Sari Maamies
Suomen ensimmäisenä kielenhuoltajana voisi pitää Mikael Agricolaa, joka suuntasi lähes tuntemattomaan maastoon alkaessaan kirjoittaa suomen …
Kieli yhteiskunnassa
A. V. Koskimies kirjasuomen sanaston kokoajana
Petri Lauerma
Arvostettuna opettajana koko työuransa toiminut A. V. Koskimies (alkuaan Forsman, 1856–1929) tuli tunnetuksi nimistöntutkijana, kirjallisuusantologioiden laatijana ja runoilijana. Koskimies kokosi myös laajan aineiston suomen kielen sanastosta. Täydellisenä tämä kokoelma ei valitettavasti ole säilynyt.
Kielimuodot
Nimiä keskiajalta nykypäivään
Sari Maamies
Mediassa on tapana julkaista uutisia vuoden aikana suosituimmista lapsille annetuista nimistä. Vuonna 2021 suosituimmat ensimmäiset …
Kieli yhteiskunnassa
Kirjasuomen äidit hellan ja koulun välissä
Petri Lauerma
Suomen kirjakielen historiassa oli pitkään vain miehiä. Vanhan kirjasuomen kaudelta on vaikea löytää naispuolisia kirjoittajia. Naiset alkavat näkyä kirjojen tekijöinä vasta suurimman osan 1800-luvusta käsittävän varhaisnykysuomen kauden viimeisinä vuosikymmeninä. Keitä olivat nämä kirjoittajat, suomentajat ja tietokirjailijat, joita voidaan kutsua kirjasuomen äideiksi?
Kielimuodot
Termityötä globaalin kriisin keskellä
Bianca Ortiz Holmberg
Selkeä viranomaisviestintä on erittäin tärkeää etenkin kriisin hetkellä. Tämä kävi selväksi Niina Elomaalle ja Henna Eroselle heidän laatiessaan valtioneuvoston kanslian koronasanastoa.
Kieli käytössä
Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme
näin sanasto syntyi
Matti Räsänen
Kotikieli, äidinkieli, virallinen kieli. Tuttuja ilmauksia, mutta mitä ne tarkoittavat hallinnon kielessä? Muun muassa tätä kysymystä tarkasteltiin sanastoprojektissa, jonka työn tuloksena syntynyt sanasto Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme julkaistiin Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla joulukuussa 2020.
Sanat
Lääketieteen termitulva ei lopu
Lauri Saarela
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin piiriin kuuluva lääketieteen sanastolautakunta on toiminut vuodesta 1983 lähtien. Lautakunnan tavoitteena on lääketieteen suomenkielisen sanaston kehittäminen, ja sen tärkeimpänä työnä on pidetty Lääketieteen termit -sanakirjan toimittamista. Osa lautakunnan suosittamista termeistä siirtyy myös yleiskieleen.
Sanakirjat ja sanastot
Uuden sanan pitkä matka Kielitoimiston sanakirjaan
Minna Haapanen
Minkälainen on sanan matka sanakirjaan, eli mitä kaikkea uudesta hakusanasta kirjoitetulle sana-artikkelille tapahtuu, ennen kuin se on valmis julkaistavaksi?
Sanat
Sanastokeskus TSK – termien ja käsiteanalyysin asiantuntija
Riina Kosunen, Mari Suhonen, Sirpa Suhonen
Terminologista sanastotyötä tarvitaan erikoisalojen viestinnän selkeyttämiseksi tai monikielisen viestinnän tueksi. Yhdessä sovittuja termejä ja määritelmiä tarvitaan yhä useammin myös sähköisen tiedonhallinnan tukemiseen. Paras lopputulos saavutetaan, kun sanastoa kehittävät yhdessä terminologit ja kohdealan asiantuntijat.
Sanakirjat ja sanastot
Tieteen termipankki kehittää suomen kielen käyttöä tieteen kielenä
Tiina Onikki-Rantajääskö, Johanna Enqvist
Tieteen termipankki tuo tieteen sanaston parissa tehtävän termityön digiaikaan ja kaikkien ulottuville. Termitietokannasta näkyy, miten digimaailmassa ollaan jatkuvassa rakentamisen ja muutoksen tilassa.
Sanat