Siirry sisältöön

sanastotyö

Kielenhuoltoa eri tavoin ja eri tarpeisiin

Sari Maamies

Suomen ensimmäisenä kielenhuoltajana voisi pitää Mikael Agricolaa, joka suuntasi lähes tuntemattomaan maastoon alkaessaan kirjoittaa suomen …

Toimitukselta

A. V. Koskimies kirjasuomen sanaston kokoajana

Petri Lauerma

Arvostettuna opettajana koko työuransa toiminut A. V. Koskimies (alkuaan Forsman, 1856–1929) tuli tunnetuksi nimistöntutkijana, kirjallisuusantologioiden laatijana ja runoilijana. Koskimies kokosi myös laajan aineiston suomen kielen sanastosta. Täydellisenä tämä kokoelma ei valitettavasti ole säilynyt.

Vanha kirjakieli

Sanalipuissa ilmaukset spruce, lokomotiivirautatie, avata, talonhoito-huoli, uppo-taitamaton ja vaarantaa.

Nimiä keskiajalta nykypäivään

Sari Maamies

Mediassa on tapana julkaista uutisia vuoden aikana suosituimmista lapsille annetuista nimistä. Vuonna 2021 suosituimmat ensimmäiset …

Toimitukselta

Kirjasuomen äidit hellan ja koulun välissä

Petri Lauerma

Suomen kirjakielen historiassa oli pitkään vain miehiä. Vanhan kirjasuomen kaudelta on vaikea löytää naispuolisia kirjoittajia. Naiset alkavat näkyä kirjojen tekijöinä vasta suurimman osan 1800-luvusta käsittävän varhaisnykysuomen kauden viimeisinä vuosikymmeninä. Keitä olivat nämä kirjoittajat, suomentajat ja tietokirjailijat, joita voidaan kutsua kirjasuomen äideiksi?

Yleiskieli ja puhekieli

Termityötä globaalin kriisin keskellä

Bianca Ortiz Holmberg

Selkeä viranomaisviestintä on erittäin tärkeää etenkin kriisin hetkellä. Tämä kävi selväksi Niina Elomaalle ja Henna Eroselle heidän laatiessaan valtioneuvoston kanslian koronasanastoa.

Kieli ja työelämä

Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme
näin sanasto syntyi

Matti Räsänen

Kotikieli, äidinkieli, virallinen kieli. Tuttuja ilmauksia, mutta mitä ne tarkoittavat hallinnon kielessä? Muun muassa tätä kysymystä tarkasteltiin sanastoprojektissa, jonka työn tuloksena syntynyt sanasto Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme julkaistiin Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla joulukuussa 2020.

Erikoisalojen sanat

Lääketieteen termitulva ei lopu

Lauri Saarela

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin piiriin kuuluva lääketieteen sanastolautakunta on toiminut vuodesta 1983 lähtien. Lautakunnan tavoitteena on lääketieteen suomenkielisen sanaston kehittäminen, ja sen tärkeimpänä työnä on pidetty Lääketieteen termit -sanakirjan toimittamista. Osa lautakunnan suosittamista termeistä siirtyy myös yleiskieleen.

Sanat

Uuden sanan pitkä matka Kielitoimiston sanakirjaan

Minna Haapanen

Minkälainen on sanan matka sanakirjaan, eli mitä kaikkea uudesta hakusanasta kirjoitetulle sana-artikkelille tapahtuu, ennen kuin se on valmis julkaistavaksi?

Sanat

Sanastokeskus TSK – termien ja käsiteanalyysin asiantuntija

Riina Kosunen, Mari Suhonen, Sirpa Suhonen

Terminologista sanastotyötä tarvitaan erikoisalojen viestinnän selkeyttämiseksi tai monikielisen viestinnän tueksi. Yhdessä sovittuja termejä ja määritelmiä tarvitaan yhä useammin myös sähköisen tiedonhallinnan tukemiseen. Paras lopputulos saavutetaan, kun sanastoa kehittävät yhdessä terminologit ja kohdealan asiantuntijat.

Sanat

Tieteen termipankki kehittää suomen kielen käyttöä tieteen kielenä

Tiina Onikki-Rantajääskö, Johanna Enqvist

Tieteen termipankki tuo tieteen sanaston parissa tehtävän termityön digiaikaan ja kaikkien ulottuville. Termitietokannasta näkyy, miten digimaailmassa ollaan jatkuvassa rakentamisen ja muutoksen tilassa.

Erikoisalojen sanat