Selkokieliset uutiset ovat kuuluneen Yleisradion ohjelmistoon vuodesta 1992, jolloin niitä alettiin lähettää  osana Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoden toimintaa. Kimmoke lähetysten aloittamiseen saatiin ulkosuomalaisilta, jotka olivat toivoneet helposti ymmärrettävää radio-ohjelmaa. Tavallisten radio-ohjelmien kieli on monelle ulkomailla syntyneelle ja kasvaneelle suomalaistaustaiselle kuuntelijalle liian vaikeaa.

Paitsi uutisia ohjelma sisälsi myös tietoa Suomesta, sillä monilla ulkosuomalaisilla oli maasta hatarat ja vanhentuneet tiedot. 1990-luvun lopulla muut aiheet karsittiin pois ja keskityttiin vain uutisiin. Nykyisin kymmenminuuttisia Selkouutisia lähetetään joka päivä.

Selkokieli

Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä (Selkokeskuksen määritelmä). Selkokieli on siis eri asia kuin selkeä kieli, esimerkiksi selkeä virkakieli.

Selkokielestä voivat hyötyä mm. eri vammaisryhmiin kuuluvat henkilöt (mm. kehitysvammaiset, autistit, henkilöt, joilla on erilaisia puheen tuoton ja ymmärtämisen sekä kielenkehityksen vaikeuksia, syntymäkuurot), henkilöt, joilla on lukemis- ja kirjoittamisvaikeus, maahanmuuttajat, osa vanhuksista, vasta lukemaan oppineet lapset sekä suomen kieleen ja kulttuuriin tutustuvat muunkieliset henkilöt.

Selkokeskuksen arvion mukaan selkokielestä hyötyviä on Suomessa yhteensä noin 200 000–350 000 (4–7 % väestöstä) [huom. vanhentunut arvio, ks. www.selkokeskus.fi(siirryt toiseen palveluun)]. Selkokielen tarve kuitenkin vaihtelee eri ikäkausina seuraavasti: lapset ja nuoret 4–8 %, työikäiset 4–6 % ja yli 65-vuotiaat 10–20 %.

Vuodesta 2000 Selkouutiset ovat kuuluneet myös Suomessa Yleisradion kanavilla, ja ne ovat löytäneet runsaasti kuuntelijoita varsinkin maahanmuuttajien joukosta. Nykyisin Ylen Selkouutisia tekeviä toimittajia on kuusi, ja kaikki tekevät myös muuta radiotyötä, silla kunkin päivän lähetyksellä on vain yksi toimittaja. Millaisesta toiminnasta on kyse vuonna 2010? Toimittaja Salme Unkuri kertoo.

Keille Ylen Selkouutisia nykyisin tehdään?

Aluksi kohderyhmänä olivat ulkosuomalaiset, lähinnä toisen ja kolmannen polven ulkomailla asuvat suomalaiset. Nyt ensisijainen kohderyhmä ovat maahanmuuttajat Suomessa. Tämä näkyy sekä aiheiden valinnassa että kielessä. Esimerkiksi vierasperäiset sanat voivat joskus helpottaa ymmärtämistä, sillä ainakin joidenkin kielten puhujat tunnistavat ne helpommin kuin suomalaiset vastineet. Siksi käytämme esimerkiksi sanaa positiivinen sanan myönteinen sijasta.

Kirjoitamme uutisen siis ensisijaisesti maahanmuuttajille, mutta Selkouutisten on todettu palvelevan hyvin myös vammaisia ja vanhuksia. Mahdollisimman selkeästi rakennettu ja luettu selkouutinen palvelee kaikkia ihmisiä, joille tavallinen uutisvirta on liian vaikeaa ja nopeatempoista. Selkouutiset löytyvät nykyisin myös netistä, jossa on paljon radiolähetystä tukevaa lisämateriaalia.

Mitä eroa on internetiin ja radioon tehdyllä selkouutisella?

Tällä hetkellä teemme selkouutiset radioon, ja internetistä löytyy täsmälleen sama uutinen kuvineen. Uutisen on siis toimittava radiossa kuultuna. Netissä on uutisia tukevaa lisämateriaalia, kuten selityksiä vaikeille sanoille ja  uutisia koskevia kysymyksiä, joiden avulla voi testata ymmärtämistään, sekä erikoisartikkeleita ja haastattelupalsta. Esimerkiksi opiskelijat ja koululaiset käyttävät mieluiten juuri nettipalveluita uutistermiselityksineen.   

Miten valitset aiheen, josta teet selkouutisen?

Tehtävämme on tarjota tärkeimmät uutisaiheet päivän tarjonnasta niin, että myös maahanmuuttajat voivat seurata Suomen ja maailman tapahtumia suomalaisesta näkökulmasta katsottuna. Toisaalta emme voi kertoa esimerkiksi vaalirahajupakan jokaista käännettä, koska asiat ovat monimutkaisia. Politiikka ei aina ole myöskään se ensimmäinen asia, josta maahanmuuttaja haluaa tietää kaiken. Kerromme mielellämme mahdollisuuksien mukaan myös uutisaiheista, jotka kiinnostavat Suomessa asuvia maahanmuuttajia tai kertovat suomalaisesta yhteiskunnasta. Mukaan mahtuu yleensä vain neljä uutista, eli aiheita joutuu karsimaan kovalla kädellä. Loppuun pyrimme saamaan uutisen, joka ei ole ns. kova aihe. Tämä viimeinen aihe voi olla vaikkapa kulttuuria tai urheilua, ja se on toivottavasti myös kielellisesti helpompi. Se ehkä on se ainoa uutinen, jonka suomen opinnoissaan vasta alkuvaiheessa oleva ymmärtää lähetyksestä. 

Mitä teet eri tavalla selkouutisessa verrattuna tavalliseen radiouutiseen?

Asioita pitää karsia, kiteyttää ja toistaa eri sanoin. Alkuun olisi hyvä saada lause, joka johdattaa uutiseen ja kertoo yksinkertaisesti, mistä on kyse. Esimerkiksi ”Suomessa puhutaan taas eläkeiän nostamisesta” sen sijaan, että heti aluksi tulee eläkekeskustelun viimeinen käänne. Vältämme määreitä ja monimutkaisia lauserakenteita. Sähkeen hiomista ja kiteyttämistä voisi tehdä varmaan enemmänkin, mutta aika asettaa rajat. Välillä selkouutisen joutuu tekemään nopeasti, jos esimerkiksi lakkouutinen muuttuu vain vähän ennen lähetystä. Tässä esimerkki siitä, kuinka uutinen muuttuu selkokielisemmäksi:    

YLE Uutisten materiaalisähke:

Merkittävä osa Maahanmuuttoviraston ja poliisin valeavioliittoepäilyistä osoittautuu katteettomiksi. Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalainen kertoo, että oikeus kumoaa usein epäilyt vain oleskeluluvan saamiseksi solmituista liitoista.

Hallinto-oikeus kumoaa jopa 40 prosenttia lumeliittoepäilyistä. Näissä tapauksissa avioliitto siis pystytään osoittamaan aidoksi. Hallinto-oikeus päätyy usein eri ratkaisuun kuin maahanmuuttovirasto ja poliisi, koska liiton aitoudesta saadaan lisää todisteita tai pari on esimerkiksi saanut lapsen tai muuttanut yhteen.

Helsingin ulkomaalaispoliisi arvioi lumeliittoepäilyjen lisääntyneen viime vuosina selvästi. Poliisi ei tilastoi niitä erikseen. Maahanmuuttovirasto hylkää vuosittain 100–200 oleskelulupahakemusta lumeliittoepäilyn perusteella. Määrä on pysynyt ennallaan viime vuodet. Maahanmuuttovirasto myönsi 1 700 lupaa ja kielsi 300 lupaa vuonna 2009 avioliiton perusteella. Eniten virasto antoi lupia venäläisille.

Selkouutinen samasta aiheesta:

Suomessa solmitaan vähemmän valeavioliittoja kuin viranomaiset epäilevät. Valeavioliitosta puhutaan, jos avioliitto solmitaan vain siksi, että toinen puolisoista saa oleskeluluvan Suomesta. Asiasta kertoo sanomalehti Sunnuntaisuomalainen.

Maahanmuuttovirasto ja poliisi epäilevät usein turhaan avioliittoa valeavioliitoksi. 40 prosenttia tapauksista, joita on selvitetty oikeudessa, on ollut oikeita avioliittoja. Oikeus saa avioliitosta lisää todisteita esimerkiksi, kun aviopari saa lapsen tai muuttaa yhteiseen kotiin.

Helsingin ulkomaalaispoliisi arvioi, että valeavioliitot ovat lisääntyneet selvästi viime vuosina. Esimerkiksi viime vuonna Maahanmuuttovirasto hylkäsi 300 oleskelulupahakemusta siksi, että se epäili valeavioliittoa.

Selkokielestä saa tietoa mm. Selkokeskuksesta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Katso myös

Sainio, Ari: Mitä selkokieli on? Kielikello 3/2002(avautuu uuteen ikkunaan).

​​​Sainio, Ari: Selkokieltä tarvitaan, materiaalia vähän. Kielikello 4/2015(avautuu uuteen ikkunaan).