media
Vaalimisesta vuorovaikutukseen
Maija Saviniemi
Tiedotusvälineiden kieli ja toimittajien asennoituminen kieleen vaikuttavat merkittävästi koko kansan näkemyksiin kielestä, mutta miten viestinten työntekijät suhtautuvat yleiskieleen ja kielenhuoltoon?
Tunteet ja asenteet
Editoiva toimittaja on laadunvalvoja
Ville Eloranta
Laadukkaissa sanoma- ja aikakauslehdissä on kirjoittavien toimittajien lisäksi joukko editoivia eli tekstiä käsitteleviä toimittajia.
Yleiskieli ja puhekieli
Kiirettä ja suuria tunteita
Kielenhuoltoa Helsingin Sanomissa
Ville Eloranta
Suuren päivälehden kieliasu merkitsee paljon sekä lehden tekijöille että lukijoille. Virheiltäkään ei valitettavasti vältytä.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
”Kirjoittamisessa ei ole mitään mystistä”
Minna Pyhälahti
Metro-lehden toimittaja ja kolumnisti Janne Metso on tätä haastattelua tehtäessä hoitovapaalla. Hän on työskennellyt myös …
Kieli käytössä
Selkouutiset – uutisia selkeästi ja yksinkertaisesti
Sari Maamies, Raija Moilanen
Selkokieliset uutiset ovat kuuluneen Yleisradion ohjelmistoon vuodesta 1992, jolloin niitä alettiin lähettää osana Suomen itsenäisyyden …
Kieli käytössä
Crossmedia
Riikka Mikkola
Mitä crossmedia tarkoittaa? Miten se eroaa multimediasta? Mikä voisi olla sen suomenkielinen vastine?
Sanat
Raskaista lauseista kevyttä kuultavaa
Riitta Hyvärinen
Ääneen luettavaksi tarkoitettu teksti on omanlaisensa tekstilaji, jossa yleiset tekstin rakentumisen periaatteet eivät aina päde.
Artikkeli
Sanomalehden kieli vaikuttaa
Pekka Kukkonen, Sari Maamies
Suomessa ilmestyy kymmenittäin sanoma- ja aikakauslehtiä, joita luetaan ahkerasti. Sanomalehdet tuottavat päivittäin valtavan määrän kirjoitettua …
Yleiskieli ja puhekieli
Monimedia
Ilmari Pietarinen
Luin kiinnostuneena Kielikellosta 2/96 Harri Mantilan jutun mediasta. ATK-sanakirjaa tehdessämme sivusimme samaa aihetta. (ATK-sanakirja on …
Kieli yhteiskunnassa
”Meidänkin kannalta paras ratkaisu” – sanomalehtikielen omistusliitteistä
Anne-Mari Varjonen
Puhekielessä ja kaunokirjallisuudessakin yleinen omistusliitteettömyys ei kuulu norminmukaiseen yleiskieleen. Mutta noudatetaanko normia vai onko omistusliitteettömyys jo hivuttautumassa yleiskielen käyttöalueelle? Entä miten sujuvat kirjoittajilta omistusliitteen viittaussuhteet? Tämä artikkeli pohjautuu Anna-Mari Varjosen kongruenssia käsittelevään pro gradu -tutkielmaan, jossa hän tarkasteli muun muassa omistusliitteen käytön ongelmia sanomalehtikielessä.
Artikkeli