Parina käytettävä sekä–että kuuluu suomen kielen keskeisiin rinnastuskonjunktioihin. Sen avulla yhdistetään useimmiten kaksi ilmausta: Talossa on sekä kissa että koira. Asiallisesti esimerkkimme tarkoittaa samaa kuin lause Talossa on kissa ja koira, mutta sekä–että tekee rinnastuksesta painokkaamman. Tämän parikonjunktion tehtävänä on tähdentää molempia kahdesta rinnasteisesta lauseenjäsenestä.

Näyttää kuitenkin siltä, kuin kirjoittajilta toisinaan jäisi huomaamatta, milloin ja millä tavoin sekä–että-konjunktiota on tarkoituksenmukaista käyttää. Ei ole aihetta turvautua siihen esimerkiksi seuraavanlaisessa tapauksessa:

1) Sekä ranskaa, saksaa, venäjää, espanjaa että kiinaa käytetään kansainvälisenä yleiskielenä englannin rinnalla ja alueilla, joilla englantia ei lainkaan ymmärretä.

Kun luetellaan viisi samanveroista kieltä, ainoa järkevä tapa niiden yhdistämiseen on käyttää ja-sanaa: Ranskaa, saksaa, venäjää, espanjaa ja kiinaa käytetään – –.

Eräässä asiantuntijanlausunnossa sanotaan arvioidun tutkijan julkaisutoiminnasta näin:

2) Se kattaa laajasti sekä epäorgaanisen, orgaanisen että fysikaalisen kemian osa-alueita.

Tässäkin olisi ja-konjunktio paikallaan. Paremmin siis – kun vielä pari muotisanaa vaihdetaan koruttomampiin: Se käsittää laajasti epäorgaanisen, orgaanisen ja fysikaalisen kemian alueita.

Myös seuraaviin kolmijäsenisiin tapauksiin soveltuisi parhaiten ja:

3) Irkutskin historia on värikäs, vaikutteita on tullut sekä lännestä, idästä että etelästä.

4) Jan-Magnus Jansson ja Pekka Tarjanne ovat olleet sekä ministereitä, professoreita että puolueen puheenjohtajia.

On kuitenkin mahdollista käyttää sekä–että-konjunktiota moniosaisessakin rinnastuksessa, jos ilmauksia sopii ryhmittää ja-sanan avulla. Jo Mikael Agricola kirjoitti (nykyaikaisesti sanottuna) ”sekä ajatuksilla ja sanoilla että teoilla”. Tässä ajatukset ja sanat yhdistyvät pariksi, joka rinnastetaan tekoihin. Vastaavalla tavalla on menetelty seuraavassa esimerkissä:

5) Sekä satakuntalaisilla ja hämäläisillä että karjalaisilla oli pohjoisessa laajat eräalueensa.

Käy toki hyvin päinsä liittää ja-sanalla läntiset satakuntalaiset ja hämäläiset sekä rinnastaa heidät yhdessä itäisiin karjalaisiin. Samalla tavalla olisi ollut syytä menetellä seuraavassa tapauksessa:

6) Aasian kartasta näkee heti, että Korea on tärkeä maa sekä Kiinalle, Japanille että Neuvostoliitolle.

Kaukoidän suurvallat Kiina ja Japani olisivat luonnollinen pari.

Seuraava esimerkki kaipaa hieman enemmän muuntamista:

7) Ehkä olisi myönnettävä enemmän apurahoja sekä lääkäreille, organisaatiopsykologeille että sosiologeille juuri terveydenhuollon organisaatiota koskeviin tutkimuksiin.

Kun on kysymys terveydenhuollon järjestelystä, on ilmeisesti lääkärit katsottava omaksi ryhmäkseen, mutta mainitut yhteiskuntatieteilijät olisivat yhdistettävissä. Jos siis sekä–että-konjunktiota halutaan käyttää, on sanottava: – – apurahoja sekä lääkäreille että organisaatiopsykologeille ja sosiologeille.

Niputtaminen kävisi päinsä myös seuraavassa esimerkissä:

8) Korkojen vaihtelu ei perustu luottolakiin, joten samat korko-ohjeet koskevat sekä vekseleitä, lainoja että luotollisia shekkitilejä.

Paremmin: – – sekä vekseleitä ja lainoja että luotollisia sekkitilejä.

Tarkastellut esimerkit riittänevät muistuttamaan, että hallitussa sekä–että-rakenteessa on kaksi rinnasteista jäsentä. Rinnastus voi kuitenkin sisältää ja-sanalla liitetyn parin (ehkä joskus laajemmankin ryhmän). Jos monijäsenisen rinnastuksen jäsenet eivät ole luontevasti yhdistettävissä, on parempi tyytyä pelkkään ja-sanaan.

Otettakoon vielä tarkasteltavaksi pari paljon harvinaisempaa tapausta:

9) Pimeille markkinoille on myyty pääasiassa vanhoja taskuasetyyppisiä puoliautomaattipistooleita sekä uusia amerikkalaisia revolvereita että konepistooleita.

Kolmijäsenisessä rinnastuksessa on siis sekä vasta ensimmäisen jäsenen jäljessä, jolloin tämä jää jälkimmäisistä irralleen. Viisainta olisi luopua sekä–että-konjunktiosta ja vaihtaa että-sanan tilalle ja.

10) Monissa korkeakoulupoliittisissa puheenvuoroissa on aivan oikein tunnustettu, että tutkimuksen ja korkeakoulutuksen turvaamiseksi tarvitaan sekä valtiovallan että elinkeinoelämän että korkeakoulujen omia toimenpiteitä.

Perin harvoin näkee näin jatkettavan sekä–että-rinnastusta vielä että-sanan avulla. Mikään kielioppi enempää kuin sanakirjakaan ei moista käytäntöä mainitse. Paremmalta kuulostaisikin, jos esimerkkimme muunnettaisiin vaikkapa tähän asuun: – – tarvitaan sekä valtiovallan ja elinkeinoelämän että korkeakoulujen omia toimia.

Silloin tällöin näkyy sekä–että-rakennetta tavoiteltaessa lipsahtavan että-sanan paikalle ja. Vanhassa käännöskirjallisuudessa syynä oli varmaan ruotsin både–och-konjunktion vaikutus, mutta nykyään lienee pikemmin kyse vain eri rinnastustapojen sekaantumisesta. Huoliteltua kieltä sekä–ja ei tietenkään ole.

11) Sekä potkuri ja akseli jouduttiin uusimaan.

Pitää olla: Sekä potkuri että akseli – –.

12) Sotilaat alkoivat perjantaina tulla kaduille, mutta sekä Venäjän, Moldovan, Baltian kolmen ja Kaukasian kahden tasavallan hallitukset vastustivat määräystä ja osa niistä julisti sen laittomaksi.

Esimerkkiä olisi lisäksi ryhdistettävä järkevästi yhdistelemällä: – – sekä Venäjän ja Moldovan että Baltian kolmen ja Kaukasian kahden tasavallan hallitukset – –.

Niin–kuin

Suomen kielessä on toinenkin tässä yhteydessä huomiota kaipaava parikonjunktio: niin–kuin. Alkuaan sen avulla on ilmaistu vertailua, mutta hyvin yleisesti se käytännössä vastaa ilmausta sekä–että. Niin–kuin-rakennetta käytettäessäkin rinnastettavia on normaalisti kaksi. Jos niitä on useampia, on tarpeen yhdistää niitä ja-sanan avulla samoin kuin sekä–että-konjunktiota viljeltäessä.

13) Tarjolla on tontteja ja vapaita asuntoja niin kaupungissa, maalla kuin meren rannalla. [Toim. huom.: Esimerkki on vaihdettu.]

Luonnollista olisi sanoa: Tarjolla on tontteja niin kaupungissa kuin maalla ja meren rannallakin.

14) Kiuruveden pitäjä muodostaa niin maantieteellisesti, taloudellisesti, historiallisesti kuin kansatieteellisestikin yhtenäisen kokonaisuuden.

Ellei halua tyytyä pelkkään ja-sanaan, voi sanoa: Kiuruveden pitäjä muodostaa niin maantieteellisesti ja taloudellisesti kuin historiallisesti ja kansatieteellisesti verraten yhtenäisen kokonaisuuden.

15) Niin valtio, kunnat kuin suuret metsäyhtiötkin ovat kilvan palstoittamassa rantoja.

Valtio ja kunnat sopivat yhteen, siis: Niin valtio ja kunnat kuin suuret metsäyhtiötkin – –.

16) Pitkäaikaisella työttömyydellä on lamaannuttava vaikutus niin yksityiseen henkilöön, perheeseen kuin koko yhteiskuntaankin.

Kiinteämmin: – – vaikutus niin yksityiseen ihmiseen ja perheeseen kuin koko yhteiskuntaankin.

Toisinaan kirjoittajalta unohtuu kesken kaiken, mitä rakennetta hän on aikonut käyttää:

17) Liukujia on ollut niin SDP:sta, SKDL:sta ja muualtakin.

Paremmin: Liukujia on ollut niin SDP:sta ja SKDL:sta kuin muualtakin. (Helpoimmin lauseen voisi korjata vain pyyhkimällä niin-sanan.)

18) Filmissä esiintyy niin puolalaisia, saksalaisia, juutalaisia ja unkarilaisiakin.

Kun poistetaan sana niin, on luetelma kunnossa.

Vanhassa kirjakielessä käytettiin yhdistävänä parikonjunktiona joskus myös ilmausta niin hyvin–kuin. Tämä vastaa tarkoin ruotsin parikonjunktiota såväl–som ja edustaa jähmeää paperikieltä; Nykysuomen sanakirja suosittaa niin hyvin–kuin-ilmauksen tilalle konjunktiota sekä–että. Melko harvoin nykyään kirjoitetaankaan tähän tyyliin:

19) Niin hyvin elinkeinoelämän kuin julkisen vallan luotontarve on ylittänyt käytettävissä olevat pääomavarat.

20) Hän hallitsee niin hyvin mitalien miniatyyrikuviot kuin suuret monumentit.

Molemmissa tapauksissa niin–kuin tai sekä–että kuulostaisi sujuvammalta ja ajanmukaisemmalta. Samaan tarkoitukseen ei muita vaihtoehtoja enää tarvita. Tarvitaan sitä vastoin enemmän harkintaa ja huolellisuutta parillisten sidesanojen käyttelyssä.