Siirry sisältöön

partikkelit

Miksi haastateltava sanoo no?

Heidi Vepsäläinen

Kun kuuntelee televisio- ja radiohaastatteluja, huomio voi kiinnittyä siihen, että haastateltava aloittaa vastauksensa usein no-partikkelilla. Miksi se on niin tavallista?

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Vasta väärillä raiteilla
kitarasankarin kuolema

Riina Klemettinen

Viime aikoina moni järeän kaliiperin rokkikukko on vaihtanut (basso)kitaran harppuun ja siirtynyt autuaammille esiintymislavoille: Lemmy …

Sanat

Niistäpä niistä, sävypartikkeleista

Sara Suominen

Liitepartikkelit -pa(s)- ja -pä(s) ovat kooltaan pieniä mutta niiden vaikutus ilmauksen merkitykseen voi olla suuri. Niillä voidaan ilmaista kehotusta, käskyä, lievennystä, toteamusta, ihmettelyä, toivetta – milloin mitäkin tekstiyhteyden mukaan.

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Toiste?

Heikki Hurtta

Kysymys: Miten on muodostunut sana toiste, jonka merkitys on ’toisella kertaa’, ’toisen kerran’? Piileekö siinä …

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Kokoaan suuremmat -kin ja -kaan

Riitta Korhonen

Sananloppuun kiinnittyvä liite -kin ja sen kielteinen pari -kaan/-kään ovat kevyitä kooltaan mutta eivät vaikutuksiltaan: Laulajakin unohti sanat. | Laulaja unohti sanatkin. | Laulaja unohtikin sanat. Laulajakaan ei muistanut sanoja....

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Niisk ja muut pienet sanat

Leena Joki

Interjektiot eli huudahduspartikkelit, kuten hui, oi ja yök sekä ääntä jäljittelevät partikkelit, esimerkiksi hau, nöf …

Sanakirjat ja sanastot

Kieliopin peruskäsitteitä: sanaluokat

Tarja Riitta Heinonen

Sanaluokat ovat kieliopin peruskäsitteitä, jotka opetetaan jo koulussa. Peruskäsitteisiin palataan kuitenkin aina uudelleen ja uudelleen. Pari vuotta sitten ilmestynyt Iso suomen kielioppi tarjoaa joitakin uusia ratkaisuja ja nimityksiä koulukieliopinkin käyttöön.

Artikkeli

Jos kautta-sanaa ei olisi?

Raija Lehtinen

Pientä sanaa ”kautta” käytetään usein lauserakenteissa, joissa jokin muu ilmaus olisi selvempi. Aihetta tarkastelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan äidinkielen lehtori Raija Lehtinen.

Artikkeli

Sekä–että ja ei–eikä: myönteistä ja kielteistä rinnastusta

Matti Punttila

”Ja, sekä, -kä”, näin alkaa koulussa opittu rinnastuskonjunktiorimpsu. Sana sekä ja liitepartikkeli -kä esiintyvät mm. konjunktioilmauksissa sekä–että ja ei–eikä. Niillä voi korostaa rinnastettavia lauseenosia, mutta niiden käyttöön liittyy joitakin rajoituksia.

Artikkeli

Monenlaisia rinnastuksia: eli, tai, mutta

Riitta Eronen

”Eli, tai, vai, mutta, vaan” jatkuu rinnastuskonjunktioluettelo. Lisätään mukaan vielä samanoloinen partikkeli vain, niin koossa on joukko pieniä, mutta merkityksellisiä sanoja.

Artikkeli