partikkelit
Miksi haastateltava sanoo no?
Heidi Vepsäläinen
Kun kuuntelee televisio- ja radiohaastatteluja, huomio voi kiinnittyä siihen, että haastateltava aloittaa vastauksensa usein no-partikkelilla. Miksi se on niin tavallista?
Merkitys
Vasta väärillä raiteilla
kitarasankarin kuolema
Riina Klemettinen
Viime aikoina moni järeän kaliiperin rokkikukko on vaihtanut (basso)kitaran harppuun ja siirtynyt autuaammille esiintymislavoille: Lemmy …
Sananvalinta
Niistäpä niistä, sävypartikkeleista
Sara Suominen
Liitepartikkelit -pa(s)- ja -pä(s) ovat kooltaan pieniä mutta niiden vaikutus ilmauksen merkitykseen voi olla suuri. Niillä voidaan ilmaista kehotusta, käskyä, lievennystä, toteamusta, ihmettelyä, toivetta – milloin mitäkin tekstiyhteyden mukaan.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Toiste?
Heikki Hurtta
Kysymys: Miten on muodostunut sana toiste, jonka merkitys on ’toisella kertaa’, ’toisen kerran’? Piileekö siinä …
Kysyttyä
Kokoaan suuremmat -kin ja -kaan
Riitta Korhonen
Sananloppuun kiinnittyvä liite -kin ja sen kielteinen pari -kaan/-kään ovat kevyitä kooltaan mutta eivät vaikutuksiltaan: Laulajakin unohti sanat. | Laulaja unohti sanatkin. | Laulaja unohtikin sanat. Laulajakaan ei muistanut sanoja....
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Niisk ja muut pienet sanat
Leena Joki
Interjektiot eli huudahduspartikkelit, kuten hui, oi ja yök sekä ääntä jäljittelevät partikkelit, esimerkiksi hau, nöf …
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Kieliopin peruskäsitteitä: sanaluokat
Tarja Riitta Heinonen
Sanaluokat ovat kieliopin peruskäsitteitä, jotka opetetaan jo koulussa. Peruskäsitteisiin palataan kuitenkin aina uudelleen ja uudelleen. Pari vuotta sitten ilmestynyt Iso suomen kielioppi tarjoaa joitakin uusia ratkaisuja ja nimityksiä koulukieliopinkin käyttöön.
Artikkeli
Jos kautta-sanaa ei olisi?
Raija Lehtinen
Pientä sanaa ”kautta” käytetään usein lauserakenteissa, joissa jokin muu ilmaus olisi selvempi. Aihetta tarkastelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan äidinkielen lehtori Raija Lehtinen.
Artikkeli
Sekä–että ja ei–eikä: myönteistä ja kielteistä rinnastusta
Matti Punttila
”Ja, sekä, -kä”, näin alkaa koulussa opittu rinnastuskonjunktiorimpsu. Sana sekä ja liitepartikkeli -kä esiintyvät mm. konjunktioilmauksissa sekä–että ja ei–eikä. Niillä voi korostaa rinnastettavia lauseenosia, mutta niiden käyttöön liittyy joitakin rajoituksia.
Artikkeli
Kun ja kuin käytännössä
Sari Maamies
Edellinen kirjoitus selittää sen, miksi kielikorva joskus epäröi kun- ja kuin-konjunktion valinnassa. Tähän kirjoitukseen on koottu joitakin ohjeita avuksi käytännön kirjoitustyöhön, mm. luettelo tavallisista liittokonjunktioista.
Artikkeli