konjunktiot
Sekä Pariisissa että Berliinissä Parikonjunktiot sekä–että, niin–kuin ja joko–tai
Sari Maamies
Parikonjunktioiksi kutsutaan kaksiosaisia, ilmauksessa toisistaan erillään sijaitsevista sanoista koostuvia yhdistelmiä, joilla rinnastetaan lauseen osia. Tavallisimmat …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Eikä on entisensä. – Eikä!
Riitta Korhonen
Kaksi lausetta voidaan yhdistää rinnastuskonjunktiolla ”ja”. Kielteisissä lauseissa sen tilalla on useimmiten sana ”eikä”, mutta joskus näkee käytettävän myös rakennetta ”ja ei”.
Verbit
Lakitekstissä ja taikka tai
Aino Piehl
Kielenhuollon ohjeissa on kehotettu välttämään kahden konjunktion yhdistelmää ja/tai. Sitä kuitenkin käytetään jonkin verran täsmällisyyttä tavoittelevissa teksteissä. Suomalaisiin lakiteksteihin se ei kuitenkaan kuulu.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Sekä valtaa alaa
Riitta Korhonen
Sekä ja ja ovat lisääviä rinnastuskonjunktioita, mutta niiden merkityksissä on selviä eroja. Nykykäytäntö näyttää kuitenkin …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Koska ja sillä
Riitta Korhonen
Sana ”koska” hämmentää joskus, koska sillä on kaksi erilaista tehtävää. Se on syytä tai perustelua ilmaiseva alistuskonjunktio, mutta se on myös kysymyssana, jonka merkitys on ’milloin’. Läheinen merkitysvastine koska-konjunktiolle on sillä.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Sekä–että ja ei–eikä: myönteistä ja kielteistä rinnastusta
Matti Punttila
”Ja, sekä, -kä”, näin alkaa koulussa opittu rinnastuskonjunktiorimpsu. Sana sekä ja liitepartikkeli -kä esiintyvät mm. konjunktioilmauksissa sekä–että ja ei–eikä. Niillä voi korostaa rinnastettavia lauseenosia, mutta niiden käyttöön liittyy joitakin rajoituksia.
Artikkeli
Monenlaisia rinnastuksia: eli, tai, mutta
Riitta Eronen
”Eli, tai, vai, mutta, vaan” jatkuu rinnastuskonjunktioluettelo. Lisätään mukaan vielä samanoloinen partikkeli vain, niin koossa on joukko pieniä, mutta merkityksellisiä sanoja.
Artikkeli
Kun vai kuin?
Ilona Herlin
Suomen kirjakielen kehittäjät joutuivat aikanaan miettimään myös kun- ja kuin-konjunktioiden työnjakoa. Kirjoitetun suomen traditio ja murteet vetivät eri suuntiin. Nykykäytäntö on tietoisesti tehty kompromissi.
Artikkeli
Kun ja kuin käytännössä
Sari Maamies
Edellinen kirjoitus selittää sen, miksi kielikorva joskus epäröi kun- ja kuin-konjunktion valinnassa. Tähän kirjoitukseen on koottu joitakin ohjeita avuksi käytännön kirjoitustyöhön, mm. luettelo tavallisista liittokonjunktioista.
Artikkeli
Pilkku
Sari Maamies
Pilkku on välimerkeistä pisteen ohella taaja- ja monikäyttöisimpiä. Siksi myös ohjeita on paljon ja niitä kysytään paljon kielitoimiston neuvonnasta. Pilkkuohjeet on edellisen kerran julkaistu Kielikellon numerossa 2 vuonna 1969, joten on jo kertauksen aika.
Artikkeli