Opaskarttaan merkitään saarennimen Björkholmen lisäksi täydennetty osoitenimi Soukanniemen Björkholmen. Espoon opaskartan luonnos. Pohjakartta: Espoon kaupunki, kaupunkimittaus.

Samojen nimien toistuminen joskus varsin pienelläkin alueella on paikannimistössä tavallista. Käytännössä nimet on yleensä totuttu erottamaan täsmentämällä niitä tärkeiden lähipaikkojen nimillä. Asukkaiden osoitteiden on kuitenkin oltava täsmällisempiä. Posti on saatava perille ja hätätilanteissa on oikean paikan löydyttävä nopeasti.

Vuoden 2010 lopulla asia tuli jälleen ajankohtaiseksi Helsingissä: Samalle kaava-alueelle osui kaksi samannimistä saarta, joista puhuttaessa voi syntyä epäselvyyksiä siitä, kumpaa tarkoitetaan. Samanaikaisesti oli Espoossa meneillään saariston rakennuspaikkojen osoitenimien antaminen, joten ratkaisuja oli siellä jo mietitty.

Kuntaliiton ohjeita

Suomen Kuntaliitto on kiinnittänyt asiaan huomiota antamalla ohjeet1 siitä, miten saarille ja tieverkon ulkopuolisille kohteille nimetään osoitteet. Sen mukaan kunnan on annettava näille paikoille nimi, jos niissä on rakennuskohteita. Yleensä saarissa olevien asumusten osoitteet annetaan muodossa saarennimi ja osoitenumero, esim. Säyneensalo 114, Kuopio.

Kuntaliiton ohjeen mukaan käytössä olevaa saarennimeä ei pidä muuttaa. Jos samannimisiä saaria on useita, osoitejärjestelmässä saarennimeä voidaan tarvittaessa täydentää kylän nimellä, järven nimellä tms. laajempaa aluetta tarkoittavalla nimellä. Kuntaliiton ohjeessaan antama esimerkki on tosin mekaaninen: Kesamonsaaren lähellä sijaitseva Sikosaari olisi ohjeen mukaisesti täsmennettynä ”Sikosaari, Kesamonsaari”, kun normaali nimenmuodostustapa suosii genetiivimääritettä tyyliin Kesamonsaaren Sikosaari. Myös tämä jälkimäinen tyyppi on Kuntaliiton suosituksen mukainen, ja käytännön kannalta sitä voidaan pitää parhaana ratkaisuna.

Eripariset nimet

Kaksikielisillä alueilla asia voi vielä mutkistua, koska paikat voivat olla toisella kielellä samannimisiä ja toisella erinimisiä. Helsingissä on esimerkiksi Suomenlinnan lähellä Vasikkasaari – Kalvholmen ja Vartiosaaressa Vasikkaluoto – Kalvholmen.

Samannimisyyden ongelma ei koske vain saarten nimiä, vaan kyseeseen voivat tulla muutkin perinteiset paikannimet. Koska asialla on laajempaakin merkitystä, siitä järjestettiin yhteiskokous Helsingin ja Espoon kaupunkien nimistönsuunnittelijoiden ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen- ja ruotsinkielisen nimistönhuollon kesken. Tavoitteena oli koota kokemuksia ja luoda periaatteita.

Ratkaisun lähtökohtia

Nimistön- ja kaupunkisuunnittelussa on erotettava toisistaan eri viranomaisten tuottamat kartat ja erilaiset nimenkäyttötilanteet. Maanmittauslaitoksen julkaisemien peruskarttojen paikannimet ovat nimistöasiantuntijoiden tarkistamia, ja näitä nimiä käytetään myös opaskartoissa. Nämä nimet eivät kuulu kaupunkisuunnittelun piiriin. Kaupunkien ja kuntien nimistönsuunnittelun toimivalta koskee osoitenimiä. Erilaisissa raportointitilanteissa on otettava huomioon, onko kyse peruskarttanimistä vai osoite- tai muista kaavanimistä.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Espoossa perinteiseen nimistöön kuuluvaa saarennimeä kuten Björkholmen ei muuteta miksikään. Sen sijaan osoitenimeksi annetaan tarvittaessa täsmennetty nimi, esimerkiksi Soukanniemen Björkholmen. Peruskartassahan ei muutenkaan esitetä osoitenimiä (kadunnimiä), joten peruskartassa saarennimi säilyy ennallaan. Luontonimi säilytetään sellaisenaan myös kaupungin tai kunnan opaskartassa. Osoitenimen voi karttaan lisätä erilaisella kirjasimella, jotta se erottuisi luontonimestä.

Asiassa päädyttiin yhteissuositukseen, jossa – vaikka lähtökohtana olivat saarennimet – pyrittiin ottamaan huomioon myös muut paikat. Tavallisessa tapauksessa samannimisiä kohteita on kaksi, mutta suositusta voi soveltaa myös tilanteisiin, joissa samoja nimiä on kolme tai useampia.  Suositus sisältää seuraavat periaatteet:

Samannimisten kohteiden erottaminen kaupunkisuunnittelussa ja osoitenimissä

1. Perus- ja opaskartan nimet
  • Pääperiaate on, että perinteiset paikannimet säilytetään sellaisinaan; perus- ja opaskartan nimiä ei muuteta. Opaskarttaan lisätään uudet osoitenimet.
2. Osoitenimet
  • Yleensä perinteinen paikannimi (esim. saarennimi) voi toimia osoitenimenä sellaisenaan.
  • Jos samannimisyydestä on haittaa, jommastakummasta nimestä muodostetaan osoitenimeksi ns. täsmennetty nimi.
3. Osoitenimeksi täsmentäminen
  • Täsmentävänä määritteenä voidaan käyttää kaupunginosan, kylän, järven tai muun suuremman lähipaikan nimeä, esim. Ruonin Isokari, Vuohijärven Honkasaari.
  • Täsmentäminen koskee siis vain samannimisyyttä; jos kohteen toisenkielisessä nimessä ei ole sekoittumisvaaraa, siihen ei lisätä mitään, esim. Vasikkaluoto – Kalvholmen (Vartiosaaren kaupunginosassa) ja Vasikkasaari – Kalvholmen (Suomenlinnan kaupunginosassa) > osoitenimet Vasikkaluoto – Vårdö Kalvholmen ja Vasikkasaari – Kalvholmen.
  • Samanlaisiksi nimiksi katsotaan käyttötilanteissa muutamat haitallisesti samankaltaiset ja toisistaan vaikeasti erotettavat nimityypit, kuten yksikölliset ja monikolliset nimet, esim. Muurahaissaari ja Muurahaissaaret; ruotsinkielisten nimien määräinen ja epämääräinen muoto, esim. Granholm ja Granholmen.
4. Täsmennettyjen nimien määrä
  • Täsmennettyjen nimien määrä pidetään mahdollisimman vähäisenä.
  • Samannimisistä kohteista ei tarvitse täydentää molempien nimiä.
  • Yleensä riittää, että täsmentävä määrite annetaan vain toissijaiselle nimelle (saarennimi Isokari > osoitenimi Ruonin Isokari) ja ensisijainen jätetään ennalleen (saarennimi Isokari, osoitenimenäkin Isokari).
  • Ensi- ja toissijaisuus määritellään tapauskohtaisesti esimerkiksi seuraavien kriteerien pohjalta: tunnettuus, koko, vakinainen asutus, asumusten määrä.
  • Erityisistä syistä voi olla aihetta täsmentää kummankin samannimisen kohteen nimeä.
5. Opaskarttaan merkittävät nimet
  • Osoitenimeksi annettu täsmentävä nimi merkitään opaskarttaan. Osoitenimen rooli on osoitettava selvästi fontilla, joka erottaa sen perinteisestä paikannimestä.
6. Muut kuin osoitenimet
  • Esimerkiksi kaavaselostuksissa voidaan samannimiset kohteet tarvittaessa erottaa toisistaan tilapäisin täsmentävin määrittein. Tällaisen nimityksen voi muodostaa samojen periaatteiden mukaan kuin täsmennetyn osoitenimenkin, mutta sille ei anneta virallista asemaa eikä sitä merkitä karttoihin, ellei sitä vahvisteta varsinaiseksi kaavanimeksi tai osoitenimeksi.
7. Asiantuntijayhteistyö
  • Kaava- ja osoitenimien suunnittelussa ja kieliasun tarkistamisessa voi asiantuntija-apua pyytää Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta.

Sami Suviranta työskentelee nimistöntutkijana Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa ja Sirkka Paikkala Kielitoimistossa nimistönhuollon vastuuhenkilönä.

Nimien toistuminen: kumpi Pohikari?

Perinnäisessä paikannimistössä nimien toistuminen on tavallista. Yhdessä kylässä voi olla esimerkiksi useita samannimisiä viljelyksiä. Tavallisimmin toistuvat pienten paikkojen nimet, joita käytetään vain yhdellä tilalla. Saman kunnan alueella saattaa olla myös samannimisiä tiloja tai järviäkin. Myös pienten saarten ja luotojen nimet voivat toistua melko suppeallakin alueella.

Nimet eivät kuitenkaan saa sekoittua käytössä. Paikat on pystyttävä erottamaan toisistaan silloinkin, kun puhe käsittelee laajempia alueita. Tilanteen mukaan paikalliset nimenkäyttäjät ovat ratkaisseet asian siten, että nimeen on liitetty jokin täsmentävä määrite, esimerkiksi läheisen suuremman ja tunnetumman paikan nimi tai omistajan nimi. Esimerkiksi Uudenkaupungin Lokalahden vesillä sijaitsee kaksi Pihlavakaria ja kaksi Pohikaria. Puheessa näiden saarten nimet tarvittaessa täydentyvät omistajatilan mukaan Kitlan Pihlavakariksi ja Kukkerlan Pihlavakariksi ja sijainnin mukaan Kirstan Pohikariksi ja Hylkimyksen Pohikariksi.

Kaija Mallat

Kirjoittaja työskentelee nimistönsuunnittelijana Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa.

1 http://hosted.kuntaliitto.fi/intra/julkaisut/pdf/p080729095154U.pdf(siirryt toiseen palveluun)