Kielitoimiston järjestämissä yleiskielen seurantatalkoissa on saatu havaintoja verbeistä, joita on käytetty osin epätavanomaisen objektin (kohdeilmauksen) kanssa. Havainnot koskevat mm. verbien reklamoida, tiedottaa ja ohjeistaa käyttöä.
Tavallisesti näihin verbeihin liittyvä aihetta tarkoittava ilmaus esitetään muodossa, joka vastaa kysymyksiin mistä? (elatiivi) tai missä? (inessiivi):
reklamoida tuotteesta
tiedottaa asiasta
ohjeistaa asiassa
Lähetetyt havainnot kuitenkin koskevat toista, kohtalaisen yleistä ilmaisutapaa, jossa tuo aihe esitetään kysymyksiin mikä?, mitä? tai ketä? vastaavassa muodossa. Tällöin näillä verbeillä onkin siis perus- tai partitiivimuotoinen kohdetta tarkoittava objekti:
reklamoida tuote tai yritys(tä)
tiedottaa asia tai asiakkaita
ohjeistaa käyttö tai asiakas(ta)
Reklamoitko tuotteesta vai tuotteen? Vai reklamoitko valmistajaa?
Verbiä reklamoida käytetään tavallisimmin niin, että kerrotaan, mistä reklamoidaan:
Kuinka usein asiakkaat reklamoivat palvelusta?
Huoltoyhtiöstä voi reklamoida isännöitsijätoimistoon.
Reklamaatio tarkoittaa mm. ilmoitusta tuotteessa tai palvelussa havaitusta viasta tai puutteesta. Usein tähän liittyy vaatimus jonkinlaisesta korvauksesta. Tämä peruskäyttö muistuttaa valittaa-verbin käyttöä: valittaa palvelusta.
Valittamisesta poiketen reklamoida on kuitenkin yleistynyt myös reklamoida tuote -tyyppisiin ilmauksiin, joissa toiminnan aihe esitetään kohdetta tarkoittavan objektin muodossa (tuote). Seuraava rakenne ei ole yleiskielen mukainen:
Jos huomaat tuotteessasi valmistusvirheen, voit reklamoida sen täyttämällä oheisen kaavakkeen.
– Yleiskielessä: reklamoida siitä.
Sinulla on oikeus reklamoida virheellinen tuote kuluttajasuojalain mukaisesti.
– Yleiskielessä: reklamoida virheellisestä tuotteesta.
Tällaiseen ilmaisutapaan ovat saattaneet osaltaan vaikuttaa verkkomaailman konekäännökset, jollaisista reklamoida tuote -tyyppinen ilmaus on ehkä siirtynyt fraasina aktiivikäyttöön.
Toisaalta – tai lisäksi – mallia kahtalaisuuteen ovat saattaneet tarjota myös sellaiset suomen verbit, joita on vanhastaankin käytetty kahdella tavalla. Tällaisia ovat mm. ilmoittaa ja kertoa (ilmoittaa päätös tai päätöksestä, kertoa asia tai asiasta); näiden verbien kahtalaisuus on yleiskielen mukaista.
Mutta ei tässä vielä kaikki. Verbiä reklamoida näkee käytettävän lisäksi niin, että objektina ei olekaan tuotetta tarkoittava sana vaan esimerkiksi tuotteen valmistajaa tai myyjää tarkoittava ilmaus. Merkitys tuntuu olevan lähinnä ’moittia’ tai ’huomauttaa’. Nämäkään eivät ole yleiskielen mukaisia:
Kaupunki reklamoi yritystä virheellisestä tavoitehintalaskelmasta.
– Yleiskielessä esimerkiksi näin: Kaupunki moittii yritystä virheellisestä laskelmasta.
Reklamoi valmistajaa, älä myyjää.
– Yleiskielessä esimerkiksi näin: Moiti valmistaa, älä myyjää.
Tässä käytössään reklamoida tulee siis lähelle huomauttaa-verbiä, jolla on yleiskielessäkin moninaista käyttöä: ’tehdä huomautus’, ’tähdentää’ sekä ’moittia, ojentaa (nuhtelevasti)’.
Opettaja huomautti oppilaalle asian tärkeydestä.
Opettaja huomautti oppilasta kännykällä pelaamisesta.
Useita talkoohavaintoja on tullut myös jälkimmäisen esimerkin kaltaisesta ’moittimista’ tarkoittavasta huomauttaa-verbin käytöstä. Sillä kuitenkin on jo pitkä historia, kuten osoittaa vaikkapa tämä esimerkki Nykysuomen sanakirjasta, jossa on sanastoa 1900-luvun ensimmäiseltä puolikkaalta:
Häntä huomautettiin jo toistamiseen asiasta.
Tiedottaa ja informoida asia ja asiakkaita
Tiedottaa-verbiä on yleiskielessä vanhastaan käytetty ilmausten tiedottaa kaikille asiasta ja tiedottaa asia kaikille kaltaisissa rakenteissa. Nykyään näiden rinnalla on melko tavallinen myös ilmaustyyppi tiedottaa asiakkaita muutoksesta.
Tästä ilmaustyypistä on lähetetty useita talkoohavaintoja. Tiedottaa asiakkaita -rakenne on ollut käytössä jo melko pitkään. Sitä voikin pitää eräänlaisena yleiskielen rajatapauksena: varsinkin asiateksteissä sitä kannattaa käyttää harkiten, koska se saattaa muotonsa takia herättää kielteistäkin huomiota.
Vanhempainilloissa tiedotetaan vanhempia koulutyöstä.
Tavallisempi: Vanhempainilloissa tiedotetaan vanhemmille koulutyöstä.
Myös tiedottamisen merkitysvastinetta informoida käytetään yhtä lailla moninaisesti: informoida asiakkaita ja asiakkaille. Toistaiseksi kuitenkin vain rakennetta informoida asiakkaita pidetään yleiskielisenä, ja näin se on esitetty Kielitoimiston sanakirjassa. Se on myös käytössä tavallisempi kuin informoida asiakkaille, joka on kuitenkin yleistymässä.
Yritys informoi asiakkaita muutoksesta.
Yleistymässä, mutta ei yleiskielen mukainen: Yritys informoi asiakkaille muutoksesta. | Tästä asiasta ei ole medialle informoitu mitään.
Informoida-verbiä näkee käytettävän lisäksi niin, että kohdeobjektina on itse tiedotettava asia (informoida asia), samalla lailla kuin tiedottaa-verbin yhteydessä (tiedottaa asia). Myös rakenne informoida asia on yleistymässä, mutta se ei ole täysin neutraali ilmaustapa eikä siten yleiskielen mukainen.
Kokeen tulos tiedotetaan kaikille osallistujille.
Yleistymässä, mutta ei yleiskielen mukainen: Asia informoitiin tänään kaikille oppilaille päivänavauksessa. – Yleiskielessä esimerkiksi näin: Asia kerrottiin kaikille oppilaille. Asiasta informoitiin kaikkia oppilaita.
Tiedottaa- ja informoida-verbejä käytetään siis monella tavalla. Olisi syytä selvittää, käytetäänkö eri rakennetyyppejä vapaasti vaihdellen vai ovatko ne rajautuneet esimerkiksi tiettyihin aihepiireihin.
Ohjeistaa pelaajia ja ohjeistaa oikea tekniikka
Verbi ohjeistaa tarkoittaa kirjaimellisesti ’ohjeilla varustamista’, siis ohjeiden antamista jollekulle. Tämä on verbin peruskäyttöä:
Valmentaja ohjeistaa pelaajia pukeutumaan harjoituksissakin yhtenäisesti.
Asukkaita ohjeistetaan joka vuosi joulun jätteiden hävittämisestä.
Talkoohavaintoja on lähetetty ohjeistaa-verbin toisenlaisesta käytöstä, merkityksestä ’neuvoa’:
Miten järjestelmän käyttöönotto tulisi ohjeistaa asiakkaille?
Tämä ohjeistaa asiakkaille -rakenne on yleistymässä ohjeistaa asiakkaita -ilmaustyypin rinnalle. Tällainen ohjeistaa-verbin kahtalainen käyttö vertautuu neuvoa-verbiin, joka on vanhastaankin ollut yleiskielessä kaksikasvoinen (neuvoa potilasta ja neuvoa potilaalle):
Valmentaja neuvoi laitteiden käytön uusille pelaajille.
Lääkäri neuvoi potilasta sairastamaan kotona.
Myös näiden verbien käyttöä tulisi selvittää tarkemmin siltä kannalta, millaisissa yhteyksissä vaihtoehtoiset rakenteet sopivat toistensa vastineiksi ja millaisissa eivät.
Kieliopillinen järjestelmäkin muuttuu
Verbejä reklamoida, informoida, tiedottaa ja ohjeistaa käytetään siis usealla tavalla. Osa tavoista on jo vakiintunut yleiskieleen, osa on vakiintumassa, ja osa on vasta kärkkymässä pääsyä yleiskielen rajamaille. Raja yleiskielen ja arkisemman kielimuodon välillä on näissäkin tapauksissa hämärä. Verbit joka tapauksessa antavat mallia toisilleen.
Nähtäväksi jää, vaikuttaako kohdeobjektin (kuten reklamoida asia, huomauttaa myyjää) lisääntyvä käyttö siihen, että paikallissijailmauksia (kuten reklamoida asiasta, huomauttaa myyjälle) käytettäisiin suhteellisesti vähemmän. Tietyssä mielessä tämä tarkoittaisi sijamuotojen käytön yksipuolistumista.
Kielen muutosilmiöt eivät kuitenkaan ole yksioikoisia. Vähäinenkin kielen piirteen muutos saattaa ajan myötä synnyttää jonkin toisen rakennetta tai merkitystä koskevan muutoksen, joka puolestaan sysää liikkeelle jotain muuta. Kieli on monisyinen järjestelmä, jossa yhden liikahduksen vaikutuksia ei voi laajalti ennustaa.